Vihreiden väistyvä puheenjohtaja Ville Niinistö asettaa seuraajalleen kovan tavoitteen.
– Apupuolueeksi emme enää suostu, Niinistö sanoo.
Hän kertoo, mitkä ovat hänen mielestään jäsenäänestyksellä valittavan puheenjohtajan poliittiset lähtökohdat.
– Puolueen tavoitteena voi olla vain pääministeripuolueen asemaan nouseminen. Vihreiden ei enää koskaan pidä lähteä hallitukseen yhtä pienellä kannatuksella kuin millä lähdimme Matti Vanhasen (kesk.) ja Jyrki Kataisen (kok.) hallituksiin, Niinistö painottaa.
Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa vihreät keräsi 8,5 prosentin kannatuksen, lähti mukaan Kataisen hallitukseen ja sai ympäristöministerin ja kehitysministerin salkut.
Ylen torstaina julkaisemassa gallupissa vihreiden kannatus oli 14,6 prosenttia.
– Vihreiden pitää tavoitella hallitusneuvotteluissa tällä kannatuksella neljää ministerinsalkkua, joista yhden on liityttävä elinkeino- ja talouspolitiikkaan, Niinistö linjaa.
Ensimmäisessä puheenjohtajapaneelissa ehdokkailta kysytään, miten he turvaisivat suosion säilymisen.
Ehdokkaat painottavat sitä, että emopuolueen on voimakkaasti tuettava uusia vihreitä kunnanvaltuutettuja.
– Kasvu on kestävää vain silloin, kun meillä on ihmisiä eri puolilla Suomea. He ovat yhteisönsä jäseniä, ja siellä heidät tunnetaan ja tiedetään, että nämä ovat vihreitä ja ihan tavallisia järjen ihmisiä, sanoo joensuulainen Krista Mikkonen , vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja.
Helsinkiläinen kansanedustaja Emma Kari korostaa, että vihreiden politiikan pitää perustua tutkittuun tietoon, jotta äänestäjät voivat luottaa puolueen ehdokkaisiin.
– Vihreät ovat nousseet sen takia, että ihmiset todella laajasti jakavat arvomme. Olemme se puolue, joka pyrkii koko ajan tuomaan esille isoja ratkaisuja tämän ajan isoihin kysymyksiin. Ilmastonmuutos, työelämän muutos, hyvinvointivaltion tulevaisuus ja ihmisten yhdenvertaisuus ja maapallon tulevaisuus. Tämä on meidän vahvuutemme, Kari arvioi.
Jyväskyläläistä kansanedustajaa Touko Aaltoa pidetään Karin ohella kilvan ennakkosuosikkina. Aalto ei arkaile hyödyntää sitä, että vihreät nousi kuntavaaleissa sensaatiomaisesti Jyväskylän ykköspuolueeksi.
– Valtakunnallinen viesti edellyttää paikalliset kasvot. Meidän pitää pystyä vahvistamaan uusia asemiamme. Vihreiden täytyy olla vahva yleispuolue, koko Suomen puolue ja pyrkiä pääministeripuolueen mittoihin. Se edellyttää, että meillä on vahva ja uskottava linja yhteiskunnan isoihin kysymyksiin: työllisyyteen, elinkeinoihin ja talouteen, Aalto toteaa.
Puolueen varapuheenjohtaja, helsinkiläinen Maria Ohisalo on saanut valmiiksi väitöskirjansa leipäjonoissa käyvistä ihmisistä ja kertoo pyrkivänsä urallaan sosiaali- ja terveysministeriksi. Ohisalo ei arkaile kertoa, että hänen yksivuotissyntymäpäiviään vietettiin turvakodissa, jonne hänen äitinsä oli paennut perhehelvettiä.
– Kerron taustastani sen takia, että aika usein ihmiset epäilevät sitä, voiko akateeminen tutkija ymmärtää köyhyyttä ja ihmisten vaikeuksia.
Ohisalo haluaa vihreiden ravistelevan työelämän rakenteita.
– Siilipuolustus, joka aika monessa paikassa vallitsee, on murrettava, koska työ muuttuu meistä riippumatta ja meillä pitää olla uusia ratkaisuja. Voimme tuoda puolueena enemmän esille sitä, ettemme ole markkinavastaisia vaan uskomme, että markkinat voivat tuottaa myös hyviä ja vihreitä työpaikkoja, Ohisalo painottaa.
Tamperelainen kansanedustaja Olli-Poika Parviainen kantaa huolta siitä, että vihreiden monissa kunnissa hankkima uusi kannatus ei saisi jäädä kuplaksi.
– Meidän täytyy pystyä viemään valtakunnan tason politiikkaamme kuntien päätöksiin. Jos ja kun toivottavasti olemme seuraavassa hallituksessa, oppositiopolitiikkaamme täytyy tuplavarmistaa niin, että emme lupaa mitään sellaista, jota emme voi pitää, Parviainen huomauttaa.
Kuusamolainen Mika Flöjt ei osallistunut paneeliin.
Jäsenäänestyksen äänestysprosentin on oltava vähintään 50, jotta tulos otetaan huomioon. Puoluehallitus esittänee vuoden 2011 tapaan, että puoluekokous valitsisi yksimielisesti voittajan puheenjohtajaksi. Muodollisesti jäsenäänestys on neuvoa-antava.
Ville Niinistö piti lauantaina puoluevaltuuskunnassa pitkän puheen, jossa hän torjui poliittisten kilpailijoiden ahkerasti levittämää mielikuvaa vihreän populismin vaarasta.
– Me päätimme nostaa koulutuksen rahoituksen Suomen politiikan asialistalle, vaaliteemaksi. Kun myöhemmin Suomen ylioppilaskuntien liitto teki samasta asiasta vieläpä Koulutuslupaus-kampanjan, oli saavutettu jotain uutta. Kaikki puolueet joutuivat lupaamaan, että koulutuksesta ei enää leikata. Meille tämä oli pitkän aikavälin pysyvä linjaus.
– Ja tätä kaikki, erityisesti muut puolueet, eivät ole ymmärtäneet, uskoneet tai hyväksyneet. Emme ole valinneet tunnepopulismia, kaiken kritisointia, räksyttämistä. Olemme valinneet arvopohjaisen tulevaisuuspolitiikan, jossa haetaan ratkaisuja Suomen suunnan muuttamiseksi kestäväksi, Niinistö sanoi.
Jotta vihreät olisi uskottava yleispuolue, sen on Niinistön mukaan pyrittävä vaikuttamaan Suomen talouspolitiikkaan.
– Talouskuripolitiikka ei ole ollut hyvää pitkän aikavälin talouspolitiikkaa, koska se on hylännyt työllisyyden ja kestävän kasvun velkapelon nimissä. Tuottavia investointeja tarvitaan juuri nyt, tänä aikana. Mutta se on ollut erityisen haitallista siksi, että talouskurilla on kasvatettu eriarvoisuutta, ja sen hinta on ollut ihmisten uskon hiipuminen laajemmin Suomessa ja länsimaissa demokratiaan ja oikeudenmukaisuuteen. Siihen meillä ei ole todellakaan varaa. Tälle linjalle meidän on tarjottava vaihtoehto, Niinistö painotti puheessaan.
Omiltaan väistyvä puheenjohtaja toivoo kylmäpäisyyttä tilanteessa, jossa muut puolueet suhtautuvat vihreisiin vakavammin kuin koskaan aiemmin.
Niinistön mielestä on selvää, että menestyvää puoluetta yritetään horjuttaa.
– Puhe vihreästä populismista on ollut taktinen veto. Siitä ei kannata hätkähtää. Toisten puolueiden tehtävä on haastaa meitä. Tietenkin myös avoimessa yhteiskunnassa mediassa haastetaan meitä. Kaikki muu olisi outoa, hän arvioi.
Niinistö tarkensi, että hänen mielestään varsinkin kokoomus on yrittänyt pelotella ihmisiä vihreällä populismilla.
Puoluejohtaja korostaa, että vihreiden on yritettävä rakentaa arvojensa pohjalta yhteistyötä yli puoluerajojen.
– Äänestäjät eivät kuulu puolueille. Ihmisillä on monia perusteita puoluevalinnalleen. Ihmiset ovat äänestäneet elämässään useita puolueita. Puolueet palvelevat ihmisiä, Niinistö määritteli politiikan marssijärjestystä.
Niinistö kertoi, miksi hän on alkanut puhua vihreistä tulevaisuuden pääministeripuolueena.
– Se voi olla keskipitkän aikavälin tavoite, mutta sen pitää olla asenteemme tavoitteidemme rakentamisessa. Meidän on oltava yksi päävaihtoehdoista Suomen suunnalle, Niinistö perusteli viime aikoina toistuneita puheitaan vihreästä pääministeristä.
Lauri Nurmi
