Brasiliassa käynnissä olevan COP30-ilmastokokouksen yhteydessä on puhuttu paljon maiden päästövähennyslupauksista ja niiden riittämättömyydestä ilmaston lämpenemisen hillitsemisessä. Toisin kuin monet muut maat, uusiutuvaa energiaa voimakkaasti rakentava Kiina on matkalla lupaamaansa suurempiin vähennyksiin.
Kiina lupasi hiljattain vähentävänsä kasvihuonekaasujen päästöjä vuoteen 2035 mennessä 7–10 prosenttia niiden huipputasosta.
Huipputason ajankohtaa ei määritelty, mikä jättää auki mahdollisuuden jopa päästöjen lisäämiseen lähivuosina.
Todellisuudessa Kiinan päästöt ovat olleet lievässä laskussa maaliskuusta 2024 alkaen.
– Tämä on ensimmäinen kerta Kiinan historiassa kun hiilidioksidipäästöt laskevat ilman, että kyse on talouden hidastumisesta tai supistumisesta, johtava analyytikko Lauri Myllyvirta Creasta (Centre for Research on Energy and Clean Air) sanoo.
Marraskuussa Suomen Pankin tilaisuudessa esiintyneen Myllyvirran mukaan esimerkiksi sähkön kulutus kasvaa Kiinassa tänä vuonna arviolta noin viisi prosenttia. Uusiutuvan sähkön, eli tuuli- ja aurinkovoiman, lisäys riittää kuitenkin kattamaan sen tänä vuonna.
– Jos tämä suhde jatkuu, kääntyy sähkön tuotanto fossiilisilla polttoaineilla laskuun, Myllyvirta sanoo.
Uusiutuva energia tärkeää talouskasvulle
Myllyvirran mukaan on hämmentävää, kuinka kunnianhimoton Kiinan johdon tuore ilmastolupaus on verrattuna siihen, mihin se pääsisi vain jatkamalla entiseen malliin.
Nykytahdilla esimeriksi puhdasta energiaa olisi Kiinassa asennettuna käyttöön vuonna 2035 yhteensä 4 500 gigawattia, kun tavoitteena on vain 3 600 gigawattia.
Hänen mukaansa taustalla on se, että puhtaan energian buumin nopeus ja mittakaava yllätti myös Kiinan johtajat.
Vaikka Kiinan viralliset tavoitteet muodollisesti sallisivat uusiutuvan energian kasvun hiipumisen, Myllyvirran mukaan maassa odotetaan alan tuottavan talouskasvua myös tulevaisuudessa.
– Viime vuonna puhtaan energian alat tuottivat ensimmäistä kertaa yli 10 prosenttia Kiinan koko bruttokansantuotteen arvosta, ja niistä tuli neljännes Kiinan bkt:n kasvusta, Myllyvirta sanoi.
Ei maailman paras, mutta ratkaiseva
Sähköautojen, akkujen ja aurinkopaneeleiden tuotanto on kasvanut Kiinassa viime vuosina räjähdysmäisesti. Vaikka pääosa tuotannosta menee kotimaiseen kulutukseen, on myös viennin kokonaisarvo kasvanut – siitäkin huolimatta, että tuotteiden hinnat ovat romahtaneet.
Viennillä on myös globaalia merkitystä.
– Vaikka Eurooppa on suuri yksittäinen (viennin) kasvualue, niin kasvua tulee tosi laajasti Lähi-idästä, Kaakkois-Aasiasta, Etelä-Aasiasta ja jopa Saharan eteläpuolisesta Afrikasta, jossa on todella valtava määrä tuontia energiajärjestelmän kokoon nähden, Myllyvirta luettelee.
Myllyvirta muistuttaa, ettei Kiina ole erityisen ansioitunut puhtaan energian käyttöönotossa, kun toimet suhteutetaan maan energiajärjestelmään.
– Kiina on siellä maailman 20 parhaan maan joukossa, mutta ei missään nimessä paras, Myllyvirta sanoo.
Kiinan tuore päästölupaus myös kalpenee sen rinnalla, että Pariisin ilmastosopimus edellyttäisi 20–30 prosentin vähennystä päästöjen nykytasosta. Kiinan päästöjen kasvun taittuminen on kuitenkin äärettömän ratkaiseva sen kannalta, mikä edellytys globaaleilla ilmastotoimilla on onnistua, Myllyvirta muistuttaa.