Vantaan Viertolan koulussa huhtikuussa ampunut 12-vuotias poika toisteli poliisikuulusteluissa joutuneensa kiusatuksi ja syrjityksi, muttei osannut juurikaan sanoa, miten häntä olisi kiusattu. Poliisi on kertonut, ettei tutkinnassa tullut ilmi seikkoja, jotka tukisivat epäillyn kertomaa kiusaamisesta.
Poliisi pyysi kuulustelussa poikaa kertomaan esimerkin kiusaamistilanteesta.
– En mä, en mä osaa kauheesti selittää hyvin, poika vastasi.
– No koita niin hyvin, ku sä osaat, kuulustelija jatkoi.
– En mä osaa oikeestaan. Eniten syrjimistä oli ainaki. – – Ei otettu melkein ikinä mihinkään mukaan, poika sanoi.
Esitutkinnassa kuultu opettaja kertoi pojan olleen hiljainen ja asenteeltaan negatiivinen. Hänen mukaansa poikaa yritettiin tutustuttaa muihin oppilaisiin, mutta tämä kieltäytyi kaikesta. Opettajan mukaan poika oli suhtautunut muihin ylimielisesti ja vähätellyt muita.
– Siihen nähden tämän päivän uutinen koulukiusaamisesta tuntui tosi pahalta, koska minä opettajana olen nähnyt, kuinka hän on se ilkeä. Olen yrittänyt kaiken mahdollisen, että hänellä olisi hyvä olla ja hän saisi ystäviä. Olen myös nähnyt, kuinka muut yrittävät ottaa hänet mukaan, opettaja sanoi.
Toisen opettajan mukaan poika vetäytyi syrjään muista.
– Epäilty oli paljon yksin, se usein keinui. Kävin hänen kanssaan juttelemassa liikkatunnilla kun hän oli keinumassa yksin. Sitten nopeasti se alkoi pelaamaan jotain muiden kanssa. – – Hän usein pyysi, että saako tehdä yksin.
Opettaja kertoi todistaneensa tilannetta, kun muut oppilaat kommentoivat epäillyn painoa. Hänen mielestään poikaa ei kiusattu, vaan kyse oli luokan huonosta ilmapiiristä.
– Mietin kun mediassa on puhuttu kiusaamisesta, niin mä en tiedä. Se koko luokka on sellanen, että ne nälvii toisilleen.
"Ei mee yhtään niin kun elokuvissa"
Poikaa kuulusteltiin esitutkinnassa useita kertoja. Esitutkintapöytäkirjan mukaan hän kertoi tunteneensa vihaa ennen ampumista ja sen aikana. Hänen vastauksensa tapahtumista olivat epäselviä.
– Olin kyl aika shokissa ja se niin kun pakko sanoo, et se ei mee yhtään niin kun elokuvissa, hän sanoi kuulustelussa.
Poika myönsi kuulustelussa, että hän olisi halunnut ampua useampia ihmisiä. Hän vain ei havainnut niin sanotulla tappolistallaan olevia ihmisiä luokassa.
– No et oisi ampunu ehkä enemmän tyyppejä, mut emmä nähny ketää siinä.
Esitutkinnan mukaan poika oli ampumista edeltävänä viikonloppuna laatinut 15 nimen listan "kiusaajistaan". Poliisi kysyi pojalta, mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi nähnyt muut.
– Oisin varmaan ampunu neki.
Sanoi, ettei muista juurikaan
Kuulusteluissa poika sanoi, ettei muistanut paljoakaan ampumistilanteesta. Hän kertoi menneensä koululla vessaan ja kuunnelleensa siellä hetken musiikkia. Hänellä oli ampumistilanteessa kuulokkeet korvilla, mutta hän ei muistanut, mitä musiikkia niistä soi.
– En mä muista siin ajast mitää.
Poliisi kysyi, mitä ajatuksia se herätti, kun hän näki, että hänen ensimmäisenä ampumaansa poikaan osui.
– No, ei kauheest tullu, poika vastasi.
Seuraavaksi poliisi kysyi, tuliko hänelle jotain ajatuksia, kun hän ampui toista uhria, eli tytöistä ensimmäistä.
– Ei tullu, poika vastasi.
– Entä se kolmas sitten? kuulustelija kysyi.
– Ei tullu vielkään.
Poliisi kysyi pojalta, mitä tämä ajattelee kuolemasta.
– Traagista välillä, mut mä en, mä en oikeestaan osaa sanoo, hän sanoi.
Poika sanoi, että hänen ajatuksensa kuolemasta vaihtelevat henkilöstä riippuen. Hän jatkoi, etteivät hänen kolme uhriaan olisi ansainnut kohtaloaan.
Valitteli kuulustelussa tylsyyttä
Esitutkintapöytäkirjan mukaan epäilty ei juurikaan osoittanut tunteita tai sanoittanut ajatuksiaan kuulusteluissa. Hän ei myöskään tuonut esille tekonsa seurauksia uhreille tai itselleen.
Poliisi muun muassa kysyi pojalta, miten ampuminen on vaikuttanut hänen elämäänsä.
– Aika paljo, poika vastasi ja jatkoi:
– No en nyt, emmä osaa selittää.
Pojalla ei myöskään vaikuttanut olleen suurempia tunteita siitä, että häntä kuulustellaan asiasta. Yhden kuulustelun päätteeksi poliisi kiitti poikaa siitä, että tämä jaksoi vastailla kysymyksiin ja kysyi, miltä se on tuntunut.
– Aika tylsältä, poika vastasi.
Ammuttuaan luokassa ollutta poikaa ja kahta tyttöä epäilty lähti luokasta. Poliisille hän sanoi, ettei muista, miksi lähti koululta.
– En mä yhtään muista, miks mä lähin.
Hän kertoi ampuneensa ulkona ilmaan ja sen tuntuneen kivalta.
– Se on vaan pakko sanoa, et se tuntu aika siistiltä ampua asetta, mut ei, ei tullut siis se et ampuu ihmisii päin ainakaan nytten.
Poliisi tavoitti epäillyn Helsingin puolelta Siltamäen kaupunginosasta. Kuulustelussa poika sanoi tuntuneen "aika kivalta", kun poliisi otti hänet kiinni.
Poliisi: Väärinymmärryksiä sosiaalisissa tilanteissa
Poliisi on käsitellyt väitettyä kiusaamismotiivia pöytäkirjassaan. Vaikka kiusaamisesta ei löytynyt näyttöä, poliisi katsoo, että on silti mahdollista, että poikaa kiusattiin. Häneen oli poliisin mukaan kohdistunut kiusaamista vuonna 2021, jolloin hän oli toisessa koulussa.
– (O)n mahdollista, että muut lapset tai aikuiset eivät halua raportoida tekemäänsä tai näkemäänsä kiusaamista esimerkiksi tapahtumien aiheuttamien syyllisyyden tuntemuksien vuoksi. Ei ole myöskään tavatonta, että koulukiusaamista tapahtuu siinä määrin hienovaraisesti tai piilossa, että se jää esimerkiksi opettajilta huomaamatta, pöytäkirjassa sanotaan.
Poliisin mukaan on myös mahdollista, että poikaan ei ole kohdistunut kiusaamista, mutta hän on tulkinnut muiden käytöksen kiusaamiseksi ja syrjimiseksi.
– Tämän vaihtoehdon puolesta puhuvat esimerkiksi todistajien kertomukset siitä, että epäillyllä ei ole havaittu juuri minkäänlaista suhdetta ampumiinsa oppilaisiin, eikä kuulemisissa ole tullut esiin viitteitä epäiltyyn kohdistuvasta kiusaamisesta Viertolan koulussa. Myöskään laite-etsinnöissä ei ole ilmennyt löydöksiä, jotka tukisivat epäiltyyn kohdistuvaa kiusaamista.
Poliisin mukaan pojalla on ollut haasteita ja erilaisia väärinymmärryksiä sosiaalisissa tilanteissa.
– (O)n mahdollista, että epäilty on tulkinnut muiden lasten neutraaleja kommentteja tai muuta toimintaa negatiiviseksi tai vihamieliseksi.
Poliisin mukaan on mahdollista, että ampumisen motiivi oli kiusaamisen sijaan halu tehdä joukkosurma.
– Mikäli epäillyn pääasiallinen tavoite on ollut tehdä joukkosurma koulussa, hän on voinut katsoa kiusaamismotiivin ilmaisemisen esitutkinnassa olevan sosiaalisesti suotavampi ja omalle tulevaisuudelleen edukkaampi vaihtoehto, kuin vain ilmaista haluavansa surmata, pöytäkirjassa sanotaan.