Vieraskielisten osuus koronatartunnoista on viime viikkoina noussut pääkaupunkiseudulla ja Turun alueella ennätyksellisen isoksi.
Tiedon tekee mielenkiintoiseksi se, että sisäministeriö tiedotti torstaina työmatkustuksen olevan sallittua EU- ja Schengen-maista matkustaville 21. kesäkuuta alkaen eli tulevasta maanantaista.
Varsinais-Suomen todetuista koronatartunnoista 77 prosenttia oli toissaviikolla henkilöillä, jotka puhuvat äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia, sanoo Turun yliopistollisen keskussairaalan (Tyks) ylilääkäri
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) alueella viime viikolla koronatapauksista 45 prosenttia havaittiin henkilöillä, joiden äidinkieleksi ei ole kirjattu suomi tai ruotsi, kertoo Husin ylilääkäri
Tämä voi johtua siitä, että he ovat vieraskielisiä tai heidän äidinkieltänsä ei ole tilastoitu. Järvisen mukaan kielitiedon puuttuminen on yleisintä niillä, jotka eivät asu vakituisesti Suomessa.
– Osuus on suurentunut viime viikkoina todennäköisesti siksi, että ulkomaalaisten kausityöntekijöiden määrä on Suomessa kasvanut.
– Viime viikkoina vuokratyövoimaa on tullut Varsinais-Suomeen esimerkiksi teollisuuteen ja maatalouteen, mikä on kasvattanut vieraskielisten osuutta tartunnoista, Rintala arvioi.
Nämä tartunnat eivät ole kuitenkaan levinneet ainakaan toistaiseksi muuhun väestöön.
Koko viime viikolla Varsinais-Suomessa todennettiin vain 43 tartuntaa, joista puolet havaittiin henkilöillä, joiden äidinkieli on muu kuin suomi tai ruotsi.
Samalla kun ulkomaalaisten tartuntojen osuus on merkittävästi noussut, ovat paikallisen maahanmuuttajataustaisen väestön ja kantasuomalaisten tartuntaluvut kääntyneet laskuun sekä pääkaupunkiseudun että Turun alueella.
Turun seudulla koronatartuntaryppäitä on havaittu aiemmin esimerkiksi lähiöissä, mutta nämä epidemiat on Rintalan mukaan saatu talttumaan.
– Ehkä meidän oma maahanmuuttajaväestö on tässä hieman leimattu turhaan, Järvinen sanoo.
THL:n selvityksen mukaan ulkomaalaistaustaiset henkilöt noudattavat hyvin koronarajoituksia, mutta monella vieraskielisellä on työhön liittyviä tartuntariskiä lisääviä tekijöitä.
Ulkomaalaisten korkeat koronatartuntaluvut ovat osittain leimanneet myös Suomen paikallisen maahanmuuttajaväestön koronatartuntoja herkästi levittäväksi ryhmäksi.
”Helsingissä vieraskielisten osuus koko väestöstä on noin 16,5 prosenttia ja Vantaalla noin 21 prosenttia, joten ulkomaalaistaustaiset ovat yliedustettuina tartunnoissa”, STT uutisoi 16. maaliskuuta.
Siksi ulkomaalaisten osuutta tartunnoista ei voi suoraan verrata vieraskielisten osuuteen kaupunkien väestöstä.
– Ulkomailla syntyneiden tartuntaluvuissa on mukana Suomessa väliaikaisesti oleskelevia kausityöntekijöitä, vastaanottokeskuksissa asuvia ja Suomeen vastikään tulleita, Järvinen luettelee.
Husin alueella Suomessa väliaikaisesti oleskelevien osuus tartunnoista on ollut hänen mukaansa viime viikolla jopa 31 prosenttia, kun koko epidemian aikana lukema on vaihdellut 13–20 prosentissa.
Husin alueella koronatartuntoja on havaittu erityisesti venäjän-, arabian- ja somaliankielisillä, kun taas viroa puhuvilla tartuntoja on ollut vähemmän.
Näiden kieliryhmien tartunnat ovat viime viikkoina laskeneet samaa tahtia suomea ja ruotsia puhuvien kanssa.
Sen sijaan niiden henkilöiden osuus tartunnoista on noussut, joiden äidinkieltä ei tiedetä.
Tämä viittaa Järvisen mukaan siihen, että Suomessa väliaikaisesti oleskelevien tartunnat ovat suhteellisesti yleistyneet.
Työn vuoksi Suomeen matkustavilta ei edellytetä rokotustodistusta tai todistusta sairastetusta koronataudista.
Ylen ennakkotietojen mukaan näiden henkilöiden tulee käydä toisessa koronatestissä 72 tunnin sisällä maahantulosta ja olla siihen asti omaehtoisessa karanteenissa.
– En ole suuresti huolissani siitä, että uudet maahantulohelpotukset vaikeuttaisivat epidemiatilannetta Turun seudulla. Rokotuskattavuus Varsinais-Suomessa on jo hyvällä tasolla, epidemiatilanne useissa maissa on helpottamassa, ja joka tapauksessa rajatestaus toimii riskimaista tulevien kohdalla, Rintala sanoo.
Järvisen mukaan paikallisväestön keskuudessa työskentelevät ulkomaiset työntekijät voivat olla riski epidemian leviämisen kannalta, jos heitä ei ole asianmukaisesti rokotettu tai testattu.
Sen sijaan esimerkiksi marjatiloilla työskenteleviä kausityöntekijöitä hän ei pidä uhkana Suomen koronatilanteelle.
– Tiedetään, että he ovat pitkälti eristettynä muusta väestöstä, eikä marja- tai vihannestiloille ole jäljitetty tartuntaketjuja.
Julia Blomqvist
