Järjestin eduskunnassa yhteistyössä maakuntaliittojemme kanssa tämän viikon torstaina pohjalaismaakuntien vientiseminaarin. Kutsuttiin pohjalaismaakuntien toimijat vierailulle eduskuntaan vastauksena tarpeeseen kehittää jo olemassa olevaa yhteistyötä.
Sali täyttyi pohjalaisista toimijoista. Yrityksistä, kaupunkien ja kuntien edustajista, oppilaitoksista, kauppakamareista ja elinkeinoelämän edustajista. Tuo päivä todella osoitti, kuinka vahva tahtotila alueellamme on vientiyhteistyön kehittämiseen.
Maailmalta kantautuu huolestuttavia uutisia vientitulleista. Kauppasodan uhka muistuttaa meitä siitä, että viennin kehittämisen eteen on tehtävä töitä enemmän kuin koskaan.
Hallitus on luonut meille tilan toimia, ja siihen on nyt tartuttava. Avain on yhteistyö. Pohjalaisille periksiantamattomuus on luonteenpiirre, sillä vastatuulessa ei pysähdytä, vaan ryhdytään toimeen.
Pääministeri Petteri Orpo tuli tuomaan tilannekatsauksen tilaisuuteen turvallisuus- ja vientipolitiikasta. Viesti on selvä. Johdonmukainen ja vahva politiikka on Suomen viennin tukipilari. Orpon sanat antoivat varmistusta sille, että kannattaa jatkaa niitä toimia mitä on jo tähänkin asti tehty ja kannusti meitä samaa rataa jatkamaan.
Vientiseminaarin järjestämisestä ajatus tuli viime vuoden puolella maakuntaliittojen ja oman vaalipiirin kansanedustajien tapaamisessa. Keskustelin myös Vaasan yliopiston toimihenkilöiden kanssa tästä tilaisuudesta ja heiltä tuli erinomainen jatkoidea. Tehdään vientiseminaarista maakunnallinen vientikiertue.
Tämä kiertue, jonka ajatuksena on ulottaa se kiertämään läpi rannikon, luo tilan keskustelulle hyvistä puolistamme ja sekä kehityskohteista ja antaa tilaa useille muillekin vientisektorilla toimiville, joita tämä vientiseminaari ei tavoittanut. Kiertueesta kootaan raportti, joka tullaan luovuttamaan Orpolle vuoden loppuun mennessä.
Meillä on käsissä jotain konkreettista. Tiedetään, että meillä on osaamista ja potentiaalia, mutta tietenkin myös tarvitaan tukea yhteistyölle.
Vientirannikon (johon myös koko Etelä-Pohjanmaa kuuluu) ja koko Suomen keskeisiä haasteita ovat digitalisaation kehitys, puhtaan siirtymän ratkaisut ja niissä kilpailu.
Tarvitsemme lisää koulutusta ja osaamista vastataksemme tähän muutokseen. Investoinnit pitää saada toteutusvaiheeseen ja tätä ei voi tarpeeksi toistaa.
Uusimpana haasteena ovat myös suurvaltapolitiikan muutokset. Tässä kohtaa on kuitenkin vielä hyvä suhtautua varauksella ja keskittyä tekemiseen.
Energiasiirtymä yhdistää yliopistot ja yritykset, nopeuttaen huippututkimuksen siirtymistä käytäntöön.
Länsirannikon energiaklusteri ja Vaasan yliopiston yhteistyömalli tarjoavat joustavan ratkaisun koko maan kilpailukyvyn kehittämiseen. Unohtamatta Kokkolan ja Seinäjoen koulutuskeskuksia, joiden osaamista meillä tulee myös hyödyntää. Suomen vienti ja talouskasvu tarvitsevat tuekseen investointeja osaamiseen sekä tutkimukseen ja myös uudenlaista ajattelua esimerkiksi ruokavientisektorille.
Seminaarin anti oli selkeä. Tämä ei ole vain yritysten tai kaupunkien hanke, vaan koko rannikon yhteinen ponnistus. Maailma ei odota, joten emme mekään voi jäädä paikoillemme.
Kun yhdistämme voimamme ja työskentelemme yhdessä, meillä on kaikki mahdollisuudet menestyä. Pohjalainen sisu, tahto ja osaaminen ovat voimavaroja, jotka on hyödynnettävä vientimme hyväksi.
Janne Jukkola
Kokoomuksen kansanedustaja Kokkolasta
