Ari Halttusen mittava mutta monelta piiloon jäänyt jääkiekkoura alkoi keväällä 1997 ja heti SM-liigan paraatipaikalla HIFK:ssa. Värväyksestä vastasi ex-maalivahti Jari Kaarela, joka toimi tuolloin HIFK:n apu- ja maalivahtivalmentajana sekä joukkueenjohtajana.
Videovalmentajan titteliä nykyään kantavasta Halttusesta tuli 20-vuotiaana tilastomies, jonka työnkuva mullistui myöhemmin.
– Kaikki alkoi osaltani Suomen jääkiekon mullistaneella Erkka Westerlundin pelianalyysillä. Meillä oli tietokoneella alkeellinen, mutta toimiva ohjelma, jota kehitettiin lisää seuraavina vuosina – jopa lisäämällä grafiikka, Halttunen naurahtaa.
Sittemmin Halttunen on kuulunut HIFK:n miehistöön yhtä perhevapaakautta lukuun ottamatta. Hän on kokenut suurseurassa jopa 20 päävalmentajan ajan. Nyt edustusjoukkueessa on 16:s kapteeni Halttusen aikana.
– Videovalmennus spesifioituu usein yhteen henkilöön, mutta tänä päivänä se on koko valmennustiimin yhteistä työtä. Videoita käytetään työvälineenä, kuva ja etenkin liikkuva kuva kertoo sekä opastaa enemmän kuin ne kuuluisat tuhat sanaa, Halttunen taustoittaa.
Mukana mullistuksessa
Jos jääkiekko on yleisesti kehittynyt ja peli kaukalossa nopeutunut, niin etenkin analysoinnissa on edistytty. Vaikkapa aloituksista tai maalineduspelaamisesta pystytään keräämään nykyään entistä tarkemmin tietoa.
– Kun aloitin videotyön 2000-luvun taitteessa, meillä oli käytössä VHS-kasetit. Sitä seurasivat diginauhat ja laitteistot, joiden avulla aikakoodien kanssa työskentely astui mukaan. Niihin aikoihin ruvettiin kehittelemään myös ohjelmistoja, joiden kautta tietokoneiden käyttö kasvoi, Halttunen muistelee.
Halttunen pysyi kehityksen kelkassa ja jopa aallonharjalla mukana, koska tunsi mielenkiintoa ja perehtyi entistä syvemmin omaan erikoisalaansa.
– Olin itse kehittämässä ohjelmistoa, jonka olin hahmotellut kahdelle A4-arkille, Halttunen kertoo.
– Ihan 2000-luvun alussa muilla joukkueilla ei ollut ihmistä, joka näitä asioita teki. Me olimme poikkeus. Kiitän HIFK:ta mahdollisuudesta tehdä tätä.
Laajaa ja pikkutarkkaa
Halttusen ja hänen muissa seuroissa olevien kollegoidensa työpanos jää usein pimentoon suurelta yleisöltä. Mutta joukkueen sisällä video- ja datakerääjien sekä analysoijien panosta osataan arvostaa.
– Olennaisin juttu on ottelutapahtuma, mutta myös treeneissä harjoittelun alla olevat asiat videoidaan. Sitä pystymme käyttämään palautteen välineenä. Pelin yhteydessä tärkein on ykköskameran laajakuva eli valmentajan perspektiivi, Halttunen perkaa.
Kiekon lisäksi jokainen pelaaja on varustettu sensorilla, joka yleensä sijoitetaan hartiasuojukseen.
– Data siirtyy reaaliaikaisesti tietokoneelta vaihtopenkille. Siellä on padit, joihin kuva tulee livenä valmentajien ja pelaajien käyttöön, Halttunen paljastaa.
Seurat keräävät nykyään valtavan määrän videota ja dataa, josta riittää seulottavaa ja opiksi otettavaa. On erätaukojen ja pelin jälkeistä tarkastelua, joukkueelle sekä yksittäiselle pelaajallekin.
– Datan määrä ja käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Seurojen ja Liigan lisäksi on myös ulkopuolisia toimijoita, jotka keräävät tietoa ja linkittävät sen videoihin. Sitä kautta pystymme tarkastelemaan haluamiamme asioita ja lataamaan niistä videot, esimerkiksi vastustajan ylivoimapelikuviot viimeisistä viidestä ottelusta, Halttunen ynnää.