Itsenäisyyspäivää juhlitaan Suomessa hyvin perinteisin menoin. Seppeleet lasketaan veteraanien haudoille ja hartauden sävyttämissä juhlapuheissa muistellaan heitä, jotka antoivat henkensä isänmaan puolesta. Illan kruunaa kimaltava Presidentinlinnan juhlavastaanotto.
Mutta mitä miettii nuoriso maamme itsenäisyydestä ja millä tavalla he päivää juhlistavat? Kävimme kysymässä mielipiteitä Alajärven lukiolla. Pöydän ympärille aiheesta saapuivat keskustelemaan 18-vuotiaat abiturientit Viivi Viirumäki ja Matias Uusitalo, 16-vuotias lukion toisella opiskeleva Nooa Niukkanen sekä 16-vuotiaat lukion ensimmäistä luokkaa käyvät Matias Hyytiäinen ja Jaakko Kanervikkoaho.
Kävi hyvin selväksi, että itsenäisyyspäivän perinteet ovat juurtuneet hyvin myös nuorempaan polveen. Haudoilla käynti, päivän viettäminen yhdessä perheen kanssa, isovanhempien tapaaminen ja Linnan juhlat olivat tuttuja tapoja.
Viivi Viirumäki kertoi, että heidän perheessään päivä koostuu joka vuosi samoista asioista ja juhlan väri on sinivalkoinen.
– Kynttilät palavat ja salkoon nostetut liput näkyvät ikkunasta. Televisiosta Tuntematon sotilas kuuluu olennaisena päivään. Kuten myös presidentin itsenäisyyspäivän puhe ja paraati, sekä loppuhuipennuksena Linnan juhlat.
Mutta yksi kohokohta oli ylitse muiden.
– Sotaveteraanien ja lottien haastattelut ja heidän tarinansa ovat aina yhtä koskettavia, Viirumäki totesi.
Juuret syvällä Karjalassa
Nuorten juttelusta paistoi heidän kunnioituksensa veteraaneja kohtaan. Useammalla oli omakohtaista kokemusta isovanhemmista, jotka ovat jakaneet kokemuksiaan sotavuosista. Isänmaan ja itsenäisyyden merkitys oli iskostunut mieleen jo senkin vuoksi, että sukuja oli kotoisin Karjalasta.
Matias Hyytiäinen kertoi, että hänen suvussaan on sotaveteraaneja, joita hän ei kuitenkaan ole nuorena ehtinyt henkilökohtaisesti tapaamaan. Hänen sukuaan on kotoisin Karjalasta.
– Sodan jäljet näkyvät tavallisessa arjessa ihan pieninäkin asioina. Isovanhemmille ja heidän sisaruksilleen on hyvin tärkeää, että ruokaa ei heitetä pois, poimii Hyytiäinen yksityiskohdan, kun puhutaan perheen ja suvun vaikutuksesta nuorten tietoisuuteen itsenäisyyspäivän merkityksestä.
Hän kertoi muuten käyvänsä itsenäisyyspäivänä aina hiihtämässä. Ja mikäpä sen parempaa kansallisen itsetunnon kohottamista onkaan kuin urheilu.
Nooa Niukkanen muistutti, että arkielämässä jää usein huomaamatta, miten paljon itsenäisestä Suomesta on maksettu.
– Pappa on Karjalan evakko, joka joutui pienenä poikana lähtemään kotiseudultaan. Kun hän eli, juttelimme usein sota-ajasta. Myöhemmin olen kuullut isältäni, minkälaista aika on ollut. On todella mahtavaa, että meillä on päivä, jolloin voidaan muistaa, mitä itsenäisyyden eteen on jouduttu tekemään.
Hän kuitenkin jatkaa todeten, että itsenäisyys ei ole itsestäänselvyys.
– Suosittelen muistelemaan muulloinkin, kuin vain itsenäisyyspäivänä, mitä se on vaatinut, Niukkanen sanoo
"Sodassa voi menettää henkensä"
Uutiset tuovat sodan lähelle ja nuoret ovat tästä hyvin tietoisia. Armeija on vielä edessä ja pojat kertovat olevansa valmiita palvelukseen.
Ukrainan sota on saanut myös heidän silmiään avautumaan.
– Vaikka armeijasta aina puhutaan, että sinne mennään pitämään hauskaa, niin silti siellä tulee asiat tehdä niin hyvin, että on valmiina, jos tarve vaatii. Vuoden päästä on minulla sinne lähtö. Jos joudumme joskus oikeasti sotaan, olen valmis siihenkin, Matias Uusitalo totesi.
Hyytiäinen mietti, että jo veteraanienkin vuoksi armeijaan meno on tärkeää.
– Tarvittaessa pitää olla valmis puolustamassa maatamme. Euroopassa syttynyt sota herätti, siihen että asepalveluksen suorittaminen voi oikeasti tarkoittaa rintamalle joutumista. Eihän se kiva ajatus ole, mutta siihen pitää olla valmis, hän sanoi.
Jaakko Kanervikkoaho on asunut Israelissa vuosia ja uutiset sieltä saavat pohtimaan asioita.
– Kyllähän sen tajuaa, mikä hinta sodalla on. Vaarin isä oli veteraani, samoin setä, joka kuoli sodassa. Armeijan tarkoitus on puolustaa omaa maata. Realiteetti on, että sota voi syttyä aina ja sodassa voi menettää henkensä, hän mietti.
Nuoret hahmottivat hienosti, mitä itsenäisyys tarkoittaa.
– Meillä on oikeusvaltioperiaate, olemme hyvinvointivaltio, meillä on demokratia ja tasa-arvo. Kulttuuri ja kieli ovat ainutlaatuisia asioita, joista täytyy pitää kaksin käsin kiinni, Viirumäki luetteli.
– Suomalaisuus rakentuu itsenäisyyden päälle. Nämä jutut eivät ole tyhjästä tulleet, hän jatkoi.
– Olemme oikeusvaltio ja meillä on demokratia. Silloin voi katsoa vaikka uutisista, mitä asioistamme avoimesti päätetään, muistutti Niukkanen.
Panos omalla maalle tärkeä
Fiksut nuoret pohtivat laajasti myös sitä, että Suomi on itsenäinen, vaikka olemme EU:ssa ja nyt Natossa. He olivat yhtä mieltä siitä, että yhteistyö muiden valtioiden kanssa on hyvästä, mutta Suomen pitää kuitenkin huolehtia omasta maastaan myös.
Teknologian kehityksessä nähtiin uhkia itsenäisyydelle, mutta sen tunnistettiin tuovan myös hyviä asioita. Pohdinnassa nousi esiin itänaapurin mahdollisuudet kyberturvallisuutemme uhkaamiseen ja hybridivaikuttamisen keinot.
– Tekoäly voi olla hyödyllinen, mutta se voi myös olla huono asia. Sillä voi tehdä esimerkiksi feikkiuutisia, tiesi Kanervikkoaho.
– Digitalisaatio luo uusia työpaikkoja, joista ei 50 vuotta sitten osattu edes unelmoida. Näin se myös parantaa yhteiskuntaa, vähentää köyhyyttä ja työvoimapulaa, aprikoi Niukkanen.
Keskustelussa nousi esiin myös se, että nuoret haluavat olla vaikuttamassa asioihin ja yleensäkin oma panos yhteiskunnan eteen nähtiin tärkeänä.
– Vapaus valita tuo myös vastuuta. Itsenäisyyttä edistää se, että jokainen panostaa yhteiskuntaan parhaalla mahdollisella tavalla. Näin yhteiskunta pyörii ja on olemassa vielä tulevaisuudessakin, Hyytiäinen alleviivasi.
– On tärkeää, että pidetään tarinaa yllä siitä, minkälaista itsenäisyyden saavuttaminen on ollut. Vaikka mentäisiin satojakin vuosia eteenpäin, ei sitä saa unohtaa, summasi Uusitalo keskustelun.
