Ensin kuoli äiti ja sen jälkeen talvisodassa isä, minkä seurauksena neljävuotias tyttö jäi ilman kotia. Eri vaiheiden jälkeen tyttö määrättiin ottolapseksi lähes 60-vuotiaalle naiselle, jonka mies ja biologinen lapsi olivat kuolleet. Tätä naista, kartanon leskirouvaa ottolapsi kutsui äidikseen, mutta ei saanut häneltä rakkautta. Näin kertoo opettaja ja kirjailija, sotaorpo Pirkko Helenoro repaleisesta lapsuudestaan Ei kenenkään lapsi -dokumentissa.
Talvi- ja jatkosota jättivät jälkeensä 50 000 orpoa. Helenoro kiteyttää ohjelman lopuksi ajatuksen, joka on edelleen satavuotiaassa maassamme ajankohtainen: Ihmisestä tulee ihminen, kun hän jaksaa rakastaa täysin vieraita, eikä vain omaa perhettään ja sukuaan.
Tilastokeskuksen tuoreiden tilastojen mukaan uusperheissä kasvaa kaikkiaan 109 200 alle 18-vuotiasta lasta. Määrä on 10 prosenttia kaikista lapsista. Kaiken kaikkiaan Suomessa uusperheitä on 52 300, joka on yhdeksän prosenttia kaikista lapsiperheistä.
Uusperheistä 41 prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä lapsia.
Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa.
Voiko olla, että vain yhteinen biologinen lapsi yhdistää aikuiset niin, että perheen koetaan olevan verisiteen voimin nidottu ja aikuisten suhde halutaan sinetöidä avioliitolla.
Uusperheen syntyessä niin kutsuttu sosiaalinen vanhempi saa elämäänsä uuden lapsen, jota pitää rakastaa kuin omaansa. Vuosia uusperheessä äitipuolena eläminen on aiheuttanut minulle kipuilua aika-ajoin. Olen sättinyt säännöllisesti itseäni, kuinka kypsymätön olen tilanteissa, joissa minun pitäisi toimia kuin toinen vanhempi. Enkö välitä oikein? Lapsi tarvitsee loppupeleissä vain rakkautta, turvallisuutta ja hyväksyntää. Jokainen terve aikuinen voisi lapselle nämä suoda, mutta kuinka asia todellisuudessa on. Minä en ole aina osannut.
Uusperheissä lapsi voi kasvaa jopa neljän aikuisen voimin. Yhteiset säännöt ja tavoitteet sekä rakkaus tukisivat lasta, mutta kaikissa monimuotoisissa perheissä se ei ristiriitojen vuoksi ole mahdollista näinäkään päivinä. Katkeruus ja panettelu aiheuttavat monien uusperheiden riidat. Aikuisten asiat jyräävät lapsen edun edelle.
Seinäjoen keskussairaalassa syntyi viime vuonna noin 1920 vauvaa. Vauvaa katsellaan ja esitellään omistavin ja ylpein silmin. Sama tunne ei synny kun vieraan lapsi annetaan syliin. Hän on kyllä vauva, mutta ilman omaa verta.
Kymmenettuhannet äiti- ja isäpuolet elävät sellaisten lasten kanssa, joihin todennäköisesti ei koskaan synny kuvailtua voimakasta verisidettä, vaan se jää rakennettavaksi. Ja nämä siteet rakennetaan pala kerrallaan.
Sotaorvon tarina olisi ollut helposti muutettavissa. Olisi vain muistettu pari asiaa rakkaudesta.
ELINA NYSTRÖM