Ve­nä­läi­sel­le Ru­sitsh-joh­ta­jal­le syyt­teet so­ta­ri­kok­sis­ta Itä-Uk­rai­nas­sa vuonna 2014 – uk­rai­na­lais­so­ti­lai­den tap­pa­mi­ses­ta näyt­tö­nä vi­deo­ma­te­riaa­lia

Syyttäjälaitoksen mukaan syytteet liittyvät Voislav Tordenin toimintaan Rusitsh-nimisessä yksikössä. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Markku Ulander
Syyttäjälaitoksen mukaan syytteet liittyvät Voislav Tordenin toimintaan Rusitsh-nimisessä yksikössä. Arkistokuva. LEHTIKUVA / Markku Ulander

Venäläistä Rusitsh-johtajaa Voislav Tordenia, 37, vastaan on nostettu syytteet viidestä sotarikoksesta, joihin hänen epäillään syyllistyneen Ukrainassa vuonna 2014. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe sanoo STT:lle, että kyse on viidestä tapahtumasta muutaman päivän sisällä.

Myös Jan Igorevitsh Petrovski -nimellä tunnettu mies toimi syyttäjän mukaan venäläisen puolisotilaallisen Rusitsh-sotilasryhmän apulaispäällikkönä. Syyttäjän mukaan Rusitsh-yksikkö on taistellut Venäjän tukeman Luhanskin separatistialueen puolella Ukrainaa vastaan.

Syyttäjän mukaan Torden ja muut yksikön sotilaat surmasivat 22 ukrainalaista sotilasta ja haavoittivat vakavasti neljää. Syyttäjän mukaan väkivallanteot olivat sodan oikeussääntöjen vastaisia. Lisäksi Tordenia syytetään sodan oikeussääntöjen vastaisista teoista, jotka koskevat sodankäyntitapaa sekä haavoittuneiden ja surmattujen vihollissotilaiden kohtelua.

Torden on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin.

Näyttönä videomateriaalia

Rappe sanoo, että epäiltyjen sotarikosten näyttö koostuu pitkälti videoista, joita on kuvattu tapahtumista.

– Oikeudenkäynti tulee kulultaan olemaan sen kaltainen, että ensin katsotaan autenttisilta videoilta ja kuvilta, mitä on tapahtunut ja sen jälkeen kuullaan tapahtumista henkiin jääneitä henkilöitä, Rappe sanoo.

Rappen mukaan osa videoista on niin raakoja, että ne salataan ja käsitellään oikeudenkäynnissä suljetuin ovin.

– Oikeudenkäynnissä näitä tallenteita tarkastellaan, ja osa on sisällöltään sen verran ikäviä, että ne tulevat varmuudella pysymään salassa pidettävinä ja tarkastellaan yleisön läsnä olematta.

Esitutkinnassa on tehty kansainvälistä yhteistyötä.

– Yhteistyötä on tehty – sanoisin, että kaikilla mahdollisilla tavoilla – ja matkusteltu on varsin monessa maassa.

Rappe kuvaa rikosasiaa ja tulevaa oikeudenkäyntiä ainutlaatuiseksi.

– Nähdäkseni kansainvälinen rikosvastuujärjestelmä on tarkoitettu näin toimimaan. Sotarikokset ovat luonteeltaan kansainvälisiä universaalirikoksia eli lähtökohtaisesti kaikilla valtioilla on niihin toimivalta ja velvollisuus toimia silloin, jos se hetki tulee.

– Julkisuudessa jotkut ovat esittäneet, että eikö henkilöä voitaisi lähettää Haagin kansainväliseen sotarikostuomioistuimeen, mutta ICC:n toimivalta on toissijainen jäsenvaltioiden toimivaltaan nähden, eli sotarikostuomioistuin käyttää toimivaltaansa, jos jäsenvaltio ei siihen pysty.

Ei voitu luovuttaa Ukrainaan

Suomi otti Tordenin kiinni kesällä 2023, kun hän yritti Helsinki-Vantaan lentoasemalla nousta Nizzan-lennolle. Hänellä oli Petrovski-nimellä koko Schengen-aluetta koskeva maahantulokielto.

Myöhemmin kävi ilmi, että hän on Petrovski-nimellä EU:n Venäjä-pakotelistalla. Perustelujen mukaan hän on venäläisen Rusitsh-sotilasryhmän perustajajäsen ja yksi sen komentajista. Ryhmän on katsottu toimineen Ukrainassa palkkasotilasyhtiö Wagnerin yhteydessä.

Ukrainassa Tordenia epäillään osallisuudesta terroristiorganisaatioon ja muusta terroristiorganisaation toiminnan edistämisestä.

Rikosepäilyt on tutkittu Suomessa, koska korkein oikeus (KKO) linjasi aiemmin, ettei Tordenia voi luovuttaa Ukrainaan. KKO perusteli kantaansa Ukrainan heikoilla vankilaoloilla.

Ilmoita asiavirheestä