Venäjän Suomen-suurlähetystö kertoi tiistai-iltana STT:lle lähettäneensä Suomen ulkoministeriölle nootin Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnin vuoksi. Nootissa esitetään suurlähetystön mukaan jyrkkä protesti Suomen viranomaisten toimien johdosta. Suurlähetystö kommentoi asiaa STT:lle sähköpostitse.
Ulkoministeriön viestinnästä vahvistetaan, että ulkoministeriö on saanut nootin tiistaina.
STT:n ulosottoviranomaiselta saamista asiakirjoista ilmenee, että venäläisomaisuuden takavarikkolistalla on reilusti yli 40 kohdetta. Kohteiden joukossa on sekä kiinteistöjä että huoneistoja, mukaan lukien myös erilaisia autopaikkoja. Ulosottoviranomaisen asiakirjoissa päiväykseksi on merkitty viime torstai.
Kohteet sijaitsevat ainakin Helsingissä, Turussa, Kirkkonummella, Siuntiossa ja Saltvikissa Ahvenanmaalla.
Venäjän suurlähetystö kertoo, että se on saanut listan takavarikoiduista kohteista ulosottolaitokselta tiistaina, mutta ulkoministeriö ei ole toimittanut sille virallista ilmoitusta takavarikoinnista. Suurlähetystö sanoo, että kaikki mainitut kiinteistöt ovat Venäjän federaation omistuksessa. Sen mukaan niihin kuuluu muun muassa diplomaattien asuntoja, ja puolet niistä on diplomaattista omaisuutta.
Suurlähetystön mukaan Suomen viranomaisten toiminta loukkaa törkeästi kansainvälisen oikeuden määräyksiä ja se toivoo, että ulosottolaitoksen päätöstä arvioidaan uudelleen. Venäjän vastatoimissa otetaan lähetystön mukaan huomioon se, kuinka Suomen viranomaiset reagoivat.
Presidentti Alexander Stubb sanoi tiistaina Kiinan-vierailullaan toimittajille, että Suomen Venäjän valtion omaisuuden takavarikoinnissa on kyse lainsäädännön mukaisesta laillisesta toiminnasta. Presidentin mukaan ulosottolaitos hoitaa tehtäväänsä Suomen lain puitteissa.
Neljän miljardin takavarikko
Helsingin käräjäoikeus määräsi elokuussa Venäjän valtion omaisuutta takavarikkoon noin neljän miljardin euron arvosta, käy ilmi STT:n oikeudelta hankkimasta päätöksestä.
Helsingin Sanomat ja Yle uutisoivat aiemmin, että Venäjän valtion omistamia kiinteistöjä on alettu takavarikoida eri puolilla Suomea.
Ulosottolaitoksen toimien taustalla on Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen antama päätös. Tuomioistuin määräsi huhtikuussa 2023 Venäjän maksamaan ukrainalaiselle öljy- ja kaasuyhtiö Naftogazille noin viisi miljardia euroa korvauksena Krimin miehityksen sille aiheuttamista tuhoista. Asia ilmenee muun muassa Naftogaz Groupin sivuilla julkaistusta tiedotteesta.
Venäjä valtasi laittomasti Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan vuonna 2014.
Kuusi eri yhtiötä
Käräjäoikeuden elokuisesta päätöksestä ilmenee, että päätös väliaikaisesta turvaamistoimesta annettiin ilman, että Venäjälle varattiin mahdollisuutta tulla kuulluksi. Vaatimuksen turvaamistoimesta teki kaikkiaan kuusi eri yhtiötä. Osa oikeuden asiakirjoista on salaisia.
Esimerkiksi Yle uutisoi Reutersin pohjalta, että Venäjä aikoo nostaa kanteen omaisuutensa takavarikoimisesta Suomessa osana Naftogazin sitä vastaan nostamaa kannetta. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjä riitauttaa päätöksen puolustaakseen omia etujaan.
Naftogaz Groupin sivuilla olevan tiedotteen mukaan jäädytettävään Venäjän valtion omaisuuteen kuuluu kiinteistö- ja muuta omaisuutta kymmenien miljoonien dollarien edestä. Ukrainalaisyhtiö on hakenut Venäjän omaisuutta takavarikkoon myös muissa länsimaissa. Naftogazin sivuilla todetaan, että Suomen toiminnassa on kyseessä ensimmäinen julkisesti tunnettu onnistunut varojen jäädyttäminen Ukrainan ulkopuolella.
Takavarikkopäätös tarkoittaa, ettei kiinteistöjä voi myydä tai luovuttaa eteenpäin.
HS: Joukossa Putinin rantatontti
Kohteiden joukossa ovat muun muassa Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus Helsingissä sekä HS:n mukaan niin sanottu Putinin rantatontti ja sen viereinen tontti Ahvenanmaalla.
Suomi takavarikoi myös Kirkkonummen Häggesbölessä sijaitsevan rantatontin, joka sijaitsee muutaman kilometrin päässä Upinniemen varuskunta-alueesta. Tontti rakennuksineen on Ylen tietojen mukaan ollut venäläisten diplomaattien virkistyskäytössä.
Tassin mukaan tieto median kautta
Talouselämä kertoi jo aiemmin, että venäläismedian mukaan Venäjä voi harkita vastavuoroisia toimia, kun olosuhteet on selvitetty. Valtiollinen uutistoimisto Tass esimerkiksi uutisoi Venäjän Suomen-suurlähetystön selvittävän tilannetta. Lähetystöstä kerrotaan uutistoimistolle, että lähetystö ei ole saanut takavarikoinneista virallista ilmoitusta vaan tieto tuli median kautta.
Suurlähetystö on mediatietojen mukaan tehnyt virallisen tietopyynnön Suomen ulosottoviranomaisille sekä ulkoministeriölle.
Aiemminkin yritetty pakotteiden takia
Suomen ulosottolaitos yritti jo viime vuonna jäädyttää väliaikaisesti Venäjän tiede- ja kulttuurikeskuksen tontin ja rakennuksen, mutta tuolloin väliaikaistoimi peruttiin omistusoikeutta koskevien selvitysten jälkeen.
Silloin toimen taustalla oli se, että Venäjän tiede- ja kulttuurikeskus oli pakotelistalla. Selvitysten perusteella kiinteistön omistus ei kuulunut pakotelistatulle Venäjän tiede- ja kulttuurikeskukselle, vaan suoraan Venäjän federaatiolle, joka ei ole EU:n pakotteiden kohteena.
- - - - -
Uutista on korjattu klo 18.15. Jutussa kerrottiin aiemmin virheellisesti, että STT olisi lähettänyt kommenttipyynnön Suomen Venäjän-suurlähetystöön, kun kyse on Venäjän Suomen-suurlähetystöstä.