Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava, totesi aikanaan filosofi Ludwig Wittgenstein. Venäjän ensi viikonlopun näytösluonteiset presidentinvaalit ovat liian tärkeä tapahtuma vaiettavaksi, mutta vaikea niistä on puhuakaan, ainakaan vaaleina.
Ulkopoliittisen instituutin vanhemman tutkijan Jussi Lassilan mukaan uutisoinnissa ja kommenteissa on hyvä muistaa, ettei sillä, paljonko ainoa voittajaehdokas Vladimir Putin lopulta saa ääniä tai keitä hänellä on vastaehdokkaina, ole lopulta mitään merkitystä.
– Ettei vain ajauduttaisi siihen tilanteeseen, että näitä presidentinvaaleja ikään kuin verrattaisiin normaaleihin vaaleihin, Lassila sanoo.
Hänen mukaansa vaara kuvan vääristymisestä on olemassa, koska poliittisen järjestelmän osat on Venäjällä nimetty ja ne muodollisesti toimivat samoissa rooleissa kuin aidoissakin demokratioissa.
– Lähtökohtaisesti pyritään myös siihen, että aidot ihmiset äänestävät eli että saadaan ihan aitoa äänestysaktiivisuutta, Lassila sanoo.
Hänen mukaansa Venäjän johto haluaa yhä pitää kiinni perinteisen demokratian käsitteistöstä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov tuli kuitenkin hiljattain paljastaneeksi, ettei näihin käsitteisiin enää kauheasti yritetä puhaltaa länsimaisittain ymmärrettyä sisältöä.
– Me pidämme sellaiset vaalit kuin kansamme tarvitsee. Emme salli mitään arvostelua demokratiaamme kohtaan. Meidän demokratiamme on paras, Peskov sanaili.
"Korporatiivinen äänestäminen" käytössä
Venäjän presidentinvaalit ovat näennäisvaalit monestakin syystä. Ensinnäkin Putinin todellisia vastaehdokkaita, kuten Ukrainan sotaa vastustavaa Boris Nadezhdinia, on estetty osallistumasta koko vaaliin. Ylipäänsä maan johdon linjan vastaisten mielipiteiden esittäminen on kriminalisoitu ja tukahdutettu.
Vaaleja seuraamassa ei ole riippumattomia tarkkailijoita. Kolmepäiväiseksi venytetty äänestäminen sekä yhä laajempi sähköisen äänestämisen käyttö mahdollistavat entistä tehokkaamman ja piiloon jäävän vaalituloksen väärentämisen. Vilpistä on ollut runsaasti todisteita myös Venäjän aiemmissa vaaleissa.
Lassila tosin muistuttaa, että niin sanottu "korporatiivinen äänestäminen" eli valtiollisten työpaikkojen henkilöstön ja sotilaiden houkuttelu tai painostaminen vaaliuurnille voi jo itsessään riittää suurelta osin varmistamaan riittävän äänestysaktiivisuuden.
Lisäksi on hyvä muistaa, että presidentinvaalit järjestetään osin alueilla, joita Venäjä miehittää laittomasti Ukrainassa.
Venäjän johto on vaalivilpin tarpeen kanssa pakkoraossa, koska Lassilan mukaan itsevaltaisten järjestelmien logiikka toimii siten, että johtajan väistämättä rapautuvaa karismaa pitää pönkittää aina vain entistä paremmalla vaalituloksella.
– Tämähän tietenkin johtaa siihen, että tällainen muodollisesti demokraattinen vaali muuttuu koko ajan entistä irvokkaammaksi, hän sanoo.
Vuoden 2018 "vaaleissa" Putin sai virallisten tulosten mukaan 77,5 prosenttia äänistä. Nyt voi siis olla odotettavissa esimerkiksi noin 80 prosentin pinnassa oleva "äänisaalis".
Vaihtoehdottomuuden vaikutelma tärkeä
Varmasta vallassa pysymisestä huolimatta Putin on kuitenkin kampanjoinut liikkumalla viime aikoina poikkeuksellisen paljon ihmisten ilmoilla ja nousemalla jopa strategisen pommikoneen kyytiin. Myös Putinin hiljattain pitämä kansakunnan tilaa käsittelevä maratonpuhe oli ilmiselvä kampanjapuhe. Miksi näin?
– Tällaiselle autoritaariselle propagandalle on aika tyypillistä, että vaikka ollaan ehkä tietoisia siitä, ettei se aivopesu suoraan pure, niin ainakin pystytään luomaan sellainen vaikutelma, että vaihtoehtoja ei ole, Lassila vastaa.
Kansalaisten innostamisessa vaaleihin on tosiaan Venäjällä kova työ. Lassilan mukaan Aleksei Navalnyin kuoleman aikoihin helmikuussa tehdyssä Kremlin alaisessa mielipidekyselyssä vain prosentti vastaajista kertoi pohtivansa tulevia vaaleja. Vertailun vuoksi Navalnyin kuolema oli mielessä viidellä prosentilla vastaajista, vaikka aiheesta oli vaiettu Venäjän mediassa.
Viikonvaihteen vaalien kenties ainoa mahdollinen yllätys liittyykin Navalnyin ennen kuolemaansa välittämään kehotukseen, jonka mukaan kansalaisten pitäisi mennä suurin joukoin äänestyspaikoille kello 12 sunnuntaina antamaan äänensä kenelle muulle tahansa kuin Putinille.
Navalnyin hautajaisiin saapui puolitoista viikkoa sitten yllättävän suuri tukijoiden ja surijoiden joukko, mutta Lassila ei ole ollenkaan varma, että sama toistuisi ensi sunnuntaina.
– Maanlaajuinen vaaliprotesti vaatisi jo ihan toisen tyyppistä koordinointia. En jaksa uskoa, että siihen on tässä tilanteessa mitään edellytyksiä, Lassila arvelee.
Hänen mukaansa myöskään Ukrainan viime päivinä Venäjän alueelle tekemät iskut eivät vaikuttane vaalitilanteeseen mitenkään merkittävästi.
Entä mitä on odotettavissa vaalien jälkeen? Kenties ainakin yhä enemmän toisin ajattelevien sortoa, arvioi Lassila. Uuteen liikekannallepanoon hän ei usko, sillä edellinen on yhä käynnissä ja Venäjällä näyttää toistaiseksi riittävän joukkoja lähetettäväksi Ukrainaan.
-----
Lähteenä myös uutistoimisto AFP