Ahvenanmaan poliisin tietojen mukaan Venäjän Ahvenanmaan-konsulaattiin ei ole heitetty mitään räjähtävää äänilaitetta, poliisimestari Johan Pawli sanoo STT:lle.
Poliisin mukaan konsulaattia kohti heitettiin myöhään sunnuntai-iltana olutpullo, minkä seurauksena ikkunalasi meni rikki. Lisäksi konsulaatin postilaatikko on vaurioitunut. Asiasta on aloitettu esitutkinta.
Pawlin arvion mukaan tapahtumat viittaavat päähänpistoon.
Rikosilmoitus tapahtumista on tehty vahingontekona, ja asiaa tutkii Ahvenanmaan paikallinen poliisi.
Venäjän valtiollisen uutistoimiston Tassin mukaan Venäjän ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova sanoi keskiviikkona, että joukko ihmisiä heitti "räjähtävän äänilaitteen" ja joitain muita esineitä konsulaatin alueelle. Tass kertoi Zaharovan sanoneen, että teot vaaransivat konsulaatin henkilöstön elämän ja terveyden.
– Meillä lähetettiin partio paikalle välittömästi. Totesimme, että postilaatikko on hajotettu ja olutpullo on heitetty konsulaattiin ja ikkuna on mennyt rikki. Mistään muusta ei ole rikosilmoituksessa mainintaa, Pawli sanoo.
Poliisilla ei ole vielä epäiltyä
Pawlin mukaan poliisi tapasi konsulaatin lähellä yli kymmenen hengen ryhmän ja henkilöt saattavat liittyä asiaan. Poliisilla on heidän henkilötietonsa, mutta ketään epäiltyä ei ole tiedossa.
Tapahtuneesta ilmoituksen tehneen mukaan he olivat jalkapallofaneja, kertoo Ålands Radio.
Pawlilla ei ole tietoa siitä, minkä ikäisiä poliisin tavoittamat henkilöt olivat eikä siitä, olivatko he humalassa. Pawli kertoo, että Venäjän Ukrainassa aloittaman suurhyökkäysen jälkeen konsulaatin edessä on ollut päivittäisiä mielenosoituksia.
– On laitettu pamflettia postilaatikkoon, kukkia ripustettu aidalle, uutenavuotena nuorukaiset ampuivat raketin konsulaatin edustalla ja viime syksynä jalkapallokannattaja kävi virtsaamassa aidan läpi sekä joitain muita samantyyppisiä tapahtumia, hän kertoo tapahtumista konsulaatilla Ukrainan sodan alkamisen jälkeen.
Poliisimestari Pawli sanoo, että konsulaatissa oli tapahtumien aikaan paikalla kaksi henkilöä – konsuli ja tämän puoliso. Poliisin käsityksen mukaan kukaan ei ole esimerkiksi käynyt konsulaatin pihassa, vaan ilkivalta on tehty etäältä.
Ulkoministeriön nettisivujen mukaan Venäjän Maarianhaminan-konsulaatissa työskentelee yksi diplomaatti.
Ulkoministeriöllä tapaus tiedossa
Venäjän viranomaiset ovat olleet asiassa yhteydessä nootilla Suomen ulkoministeriöön. Suomen ulkoministeriöstä kerrottiin torstaina sähköpostitse, että yhteydenotossaan Venäjän suurlähetystö informoi konsulaattiin kohdistuneesta ilkivallasta ja pyysi Suomen viranomaisia ryhtymään asianmukaisiin toimiin.
– Poliisi selvittää tapahtunutta. Tapaus on valitettava ja ulkoministeriö suhtautuu vakavasti diplomaattisiin ja konsuliedustustoihin kohdistuvaan ilkivaltaan, Suomen ulkoministeriön viestinnän STT:lle toimittamassa sähköpostissa sanottiin.
Ulkoministeriön mukaan nootti on yleinen diplomaattisen kirjeenvaihdon muoto ulkoministeriöiden ja ulkovaltojen edustustojen välillä tai edustustojen kesken. Nootteja on kahdentyyppisiä. Verbaalinootti koskee yleensä vain yhtä maata, kiertonootti useampia, usein kaikkia kyseiseen maahan akkreditoituja edustustoja.
Ministeriön mukaan noottien sisältö vaihtelee poliittisista kysymyksistä hyvinkin rutiininomaisiin, esimerkiksi hallinnollisiin ilmoituksiin. Näitä ovat esimerkiksi osoitteenmuutokset ja pysäköintipaikat. Nootteja ei allekirjoiteta, ne ovat viranomaisen näkemys tai tiedoksianto.
– Ulkoministeriö ja Suomen edustustot lähettävät ja vastaanottavat vuosittain satoja nootteja, ulkoministeriöstä kerrotaan.
Konsulaatti valvoo demilitarisointia
Maarianhaminassa sijaitsevalla Venäjän konsulaatilla on Ahvenanmaan demilitarisoinnin suhteen erityisasema. Diplomaattisen edustamisen ohella se valvoo Ahvenanmaan aseettomuutta. Tämä asema perustuu Suomen ja Neuvostoliiton vuonna 1940 solmimaan sopimukseen, jossa sallittiin valvontaoikeus.
Alun alkaen Ahvenanmaan demilitarisointi juontaa juurensa vuoden 1856 Pariisin rauhansopimukseen.
Demilitarisointi tarkoittaa, ettei sotilaallinen läsnäolo maakunnassa ole sallittua ja ettei saaria saa linnoittaa. Ahvenanmaa on myös neutralisoitu, minkä takia se on pidettävä mahdollisissa konflikteissa sodan uhan ulkopuolella.
Talouselämä kertoi äskettäin, että Venäjä ehdotti Ahvenanmaan-konsulaattinsa sulkemista vuonna 1998. Samalla Venäjä olisi halunnut siirtää Ahvenanmaata koskevan valvontaoikeutensa Turun pääkonsulinvirastolle, jolloin Venäjän Turun-konsulaatti olisi kattanut myös Ahvenanmaan.
Talouselämän mukaan konsulaatin sulkemis- ja siirtoaikeet kaatuivat kuitenkin Suomen vastustukseen. Ulkoministeriö oli arvioinut, että Ahvenanmaan konsulaatin sulkeminen ja valvontaoikeuden siirto Turkuun olisi johtanut Ahvenanmaan demilitarisointia ja valvontaa koskevan sopimuksen avaamiseen.
Konsulaatin sulkemista vaadittu
Suomen Nato-jäsenyyden varmistumisen jälkeen julkisuudessa on näkynyt vaatimuksia Venäjän Maarianhaminan-konsulaatin sulkemisesta. Myös https://kansalaisaloite.fi-palveluun tehtiin huhtikuun alkupuolella asiaa koskeva aloite. Siinä katsottiin, että konsulaatti rajoittaa ja vaarantaa Suomen turvallisuutta maamme ollessa nyt puolustusliitto Naton jäsen.
Venäjän ulkoministeriö ilmoitti julkisuudessa olleiden tietojen mukaan tuoreeltaan lähtevänsä siitä, että Suomi täyttää yhä kansainvälisoikeudelliset velvoitteensa, mitä tulee Ahvenanmaan statukseen ja Venäjän konsulaattiin.
Ahvenanmaan asemaa ja maakunnassa sijaitsevaa Venäjän-konsulaattia on kommentoinut myös presidentti Sauli Niinistö. Ylen Ykkösaamussa viime kuussa Niinistö totesi, ettei Venäjän konsulaatti Ahvenanmaalla ole mahdollisen tiedustelun näkökulmasta enää nykyään niin merkittävä kuin joskus aiempina vuosina.
Valtiopäivien avajaispuheessaan Niinistö puolestaan luonnehti Ahvenanmaan asemaa vakaammaksi kuin koskaan.