Venäjä aloitti laajamittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan päivälleen kaksi vuotta sitten. Aikaisin aamulla 24. helmikuuta ilmaiskujen räjähdykset vavisuttivat ukrainalaiskaupunkeja ja venäläinen maajoukko alkoi edetä pohjoisesta Valko-Venäjältä kohti pääkaupunkia Kiovaa.
Moskovassa presidentti Vladimir Putin oli ilmoittanut hetkeä aiemmin televisiopuheessaan määränneensä aloittamaan "sotilaallisen erikoisoperaation" Ukrainassa. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi puolestaan katkaisi huhut paostaan julkaisemalla illalla videoviestin, jossa hän ja muu poliittinen johto olivat kadulla Kiovan keskustassa.
Sodan ensimmäisenä päivänä venäläisjoukot hyökkäsivät syvemmälle Ukrainan alueella myös idästä sekä etelästä miehitetyltä Krimin niemimaalta. Lähellä Kiovaa pieni maahanlaskujoukko yritti ottaa haltuun Hostomelin (Antonovin) lentokentän, mutta venäläisjoukko torjuttiin, ja ilmassa jo olleet täydennysjoukkojen kuljetuskoneet joutuivat kääntymään muualle.
Laajamittaisen sodan ensimmäisen päivän tapahtumista jäi elämään myös pienellä Käärmesaarella Mustallamerellä olleiden ukrainalaissotilaiden reaktio, kun venäläinen sotalaiva kehotti heitä radioteitse laskemaan aseensa.
– Venäläinen sotalaiva: painu vittuun! kuului vastaus.
"Naamiot on riisuttu"
Suomessa presidentti Sauli Niinistö ja pääministeri Sanna Marin (sd.) pitivät yhteisen lehdistötilaisuuden, jossa tuomittiin jyrkästi Venäjän toimet.
– Nyt naamiot on riisuttu, vain sodan kylmät kasvot näkyvät, Niinistö sanoi.
Kaksi vuotta jatkuneessa sodassa on kuollut tai haavoittunut satojatuhansia sotilaita ja kymmeniätuhansia siviilejä. Kuolleiden joukossa on kolme vapaaehtoisena Ukrainan riveissä taistellutta suomalaista. Lisäksi miljoonat ukrainalaiset ovat pakolaisina ulkomailla tai kotimaassaan.
Useita kaupunkeja on tuhoutunut perusteellisesti, ja sota on myös aiheuttanut suuria ympäristövahinkoja, niistä merkittävimpänä Kahovkan padon räjäytys ja valtavan tekoaltaan tyhjentyminen kesällä 2023.
Kiovaan tähdänneet venäläisjoukot joutuivat vetäytymään takaisin pohjoiseen jo sodan ensimmäisen kuukauden jälkeen. Seuraavana syksynä Ukrainan asevoimat onnistui valtamaan lyhyessä ajassa takaisin suuria alueita Harkovan suunnalla. Marraskuussa Venäjän joukot vetäytyivät myös Hersonista Dneprjoen toiselle puolelle.
Kesällä 2023 Ukrainan odotettu vastahyökkäys ei kuitenkaan tuottanut merkittävää tulosta, ja rintamalinjat ovat pysyneet pitkään lähes paikallaan.
Aivan sodan alkamisen kaksivuotispäivän alla tilanne alkoi näyttää Ukrainan kannalta huolestuttavalta, kun Venäjä onnistui valtaamaan muun muassa Avdijivkan kaupungin. Ukrainalaisten ammukset ovat vähissä ja tuen jatkuminen länsimaista, erityisesti Yhdysvalloista, on käynyt yhä epävarmemmaksi.
Toisaalta Ukraina on kyennyt iskemään yhä useammin miehitetylle Krimille ja myös upottamaan huomattavan osan Venäjän Mustanmeren laivaston aluksista.
Ranskan tuki Ukrainalle horjumatonta
Ranskan presidentti Emmanuel Macron vannoi Ranskan tuen Ukrainalle pysyvän vakaana perjantaina.
Macron sanoi, että Venäjän presidentin Vladimir Putinin ei tule kuvitella, että eurooppalaisten maiden tuki Ukrainalle horjuisi.
Macron totesi viestipalvelu X:ssä, että Ukrainaa on lyöty ja se on ruhjeilla, mutta se seisoo edelleen omilla jaloillaan.
Macronin mukaan Putinin Venäjän ei kannata luottaa siihen, että eurooppalaisilla mailla olisi niin kutsuttua sotaväsymystä, johon on viitattu eri maiden, kuten Yhdysvaltojen keskusteluissa tuen antamisesta Ukrainalle.
– Ukraina taistelee sen itsensä, ihanteidensa ja meidän Eurooppamme takia. Meidän tukemme heidän rinnallaan ei horju, Macron totesi.
Presidentinkanslia totesi myös, että Ranska jatkaa Ukrainasta paenneiden vastaanottoa, siviili- ja sotilastuen antamista sekä tiukempien Venäjä-pakotteiden edistämistä.
– Tämän sodan lopputulos on ratkaiseva Euroopan etujen, arvojen ja turvallisuuden kannalta, Macron totesi.