Venäjän keskuspankki nosti perjantaina keskeistä ohjauskorkoaan jo kuudetta kertaa tänä vuonna. Keskuspankki yrittää hillitä laukkaavaa inflaatiota korottamalla korkoa kahdella prosenttiyksiköllä 18 prosenttiin.
Inflaatio on ollut rajua Venäjällä siitä lähtien, kun maa aloitti laajan hyökkäyssotansa Ukrainaan helmikuussa 2022.
Keskuspankki totesi lausunnossaan, että inflaatio on viime aikoina kiihtynyt selvästi korkeammaksi kuin mitä pankki huhtikuussa ennakoi.
– Kotimaisen kysynnän kasvu ylittää selvästi mahdollisuudet laajentaa tuotteiden ja palvelujen tarjontaa. Jotta inflaatio kääntyisi laskuun, tarvitaan rahapolitiikassa lisätiukennuksia, keskuspankki perusteli.
Sota paisuttaa valtion budjettia
Venäjän presidentti Vladimir Putin on sanonut, että Venäjä käyttää tänä vuonna lähes yhdeksän prosenttia bruttokansantuotteestaan puolustus- ja turvallisuusmenoihin. Osuus ei ole ollut näin suuri sitten Neuvostoliiton aikojen. Venäjä pyrkii kaikin keinoin kasvattamaan puolustusteollisuutensa tuotantoa Ukrainan sodan tarpeisiin.
Julkisten menojen nopea kasvu ja monia aloja vaivaava työvoimapula on luonut inflaatiokierteen, josta Venäjällä on vaikeuksia päästä irti. Venäjän liittovaltion budjetti on paisunut lähes 50 prosenttia kolmen vuoden aikana. Budjetin loppusumma on noussut 24,8 biljoonasta ruplasta (266 miljardista eurosta) vuonna 2021 aina 36,6 biljoonaan ruplaan (394 miljardiin euroon) tänä vuonna.
Ekonomistit eivät usko, että korkojen nousu juuri auttaisi hillitsemään inflaatiota. Kustannukset syntyvät valtion päätöksistä, eikä korkomenojen nousu juuri vaikuta valtion toimiin.
Kuluttajahintojen nousu on kuitenkin kiperä kysymys Venäjällä, koska monilla venäläisillä on hyvin vähäiset tai olemattomat säästöt. Monet muistavat hyperinflaation ja taloudellisen epävakauden ajat.
Kreml ilmoitti torstaina pitävänsä korkeaa inflaatiota huolestuttavana ja totesi, että tarkoitus on tarttua toimiin ongelman ratkaisemiseksi.