Venäjän keskuspankki päätti perjantaina pitää ohjauskorkonsa ennallaan 21 prosentissa. Päätös oli yllätys, sillä keskuspankin oli laajasti odotettu jatkavan koronnostojaan inflaation hillitsemiseksi.
Suomen Pankin nousevien talouksien tutkimuslaitoksen (Bofit) vanhempi ekonomisti Sinikka Parviainen sanoo, että hän olisi voinut lyödä vetoa koronnoston puolesta. Hänen mukaansa analyytikko- ja ekonomistikyselyt olivat ennakoineet koronnostoa.
– Inflaatio oli kiihtynyt ja inflaatio-odotukset olivat pysyneet korkealla, Parviainen kertoo STT:lle.
Venäjällä vuosi-inflaatio kiihtyi keskuspankin mukaan jo 9,5 prosenttiin joulukuun puolivälissä. Se ylittää selvästi keskuspankin neljän prosentin inflaatiotavoitteen.
Hintojen nousua on kiihdyttänyt muun muassa ankara työvoimapula, joka on pahentunut Venäjän aloitettua laajan hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022. Inflaatiota ruokkivat myös Venäjän paisuneet sotilasmenot.
Parviainen arvelee, että keskuspankki saattoi painottaa päätöksessään lainanannon hidastumista loppusyksyn aikana. Hänen mukaansa sekin on mahdollista, että keskuspankki taipui poliittisen painostuksen alla.
Venäjällä liike-elämän voimahahmot ovat viime aikoina kritisoineet keskuspankin korkeita korkoja. Esimerkiksi Venäjän valtion aseyhtiön Rostecin toimitusjohtaja Sergei Tshemezov on luonnehtinut yli 20 prosentin korkoja "hulluudeksi". Tshemezov on presidentti Vladimir Putinin läheinen ystävä.
Nabiullina ollut avainasemassa
Suomen Pankin Parviainen arvelee, että Venäjän keskuspankin pääjohtajan Elvira Nabiullinan liikkumavara on nyt saattanut tulla vastaan.
– Onhan sitä jopa ihmetelty, miten tuollaisessa autoritaarisessa yhteiskunnassa keskuspankki on saanut olla noin itsenäinen, Parviainen sanoo.
Hänen mukaansa Nabiullina on ollut keskeisessä roolissa, kun Venäjä on pyrkinyt luovimaan länsimaiden talouspakotteiden puristuksessa ja onnistunut siinä näinkin hyvin.
– Hän on ollut todella kovan tason ammattilainen. Olen päätellyt, että sen takia hän on saanut niin paljon vapautta.
Korkoa hilattu ylöspäin
Keskuspankki itse perusteli perjantain ratkaisua sanomalla, että rahoitusolot ovat tiukentuneet ennakoitua enemmän sen jälkeen, kun ohjauskorkoa viimeksi nostettiin lokakuun lopulla.
Venäjän keskuspankki on hilannut tämän vuoden aikana ohjauskorkonsa 16 prosentista 21 prosenttiin. Korko on nyt korkeimmalla tasollaan yli kahteen vuosikymmeneen.
Tiukan rahapolitiikan teho inflaation suitsimisessa on kuitenkin jäänyt vaisuksi.
– Kreml toisella kädellä lisää valtion menoja, tukee lainoitusta ja oikeastaan tekee työtä keskuspankin toimia vastaan, Parviainen kertoo.
Putin myönsi huolet inflaatiosta
Parviaisen mukaan erityisesti ruokatuotteiden, kuten voin ja kananmunien, hintojen nousu on kiihtynyt Venäjällä, mikä saattaa aiheuttaa nurinaa kansalaisissa. Toisaalta myös palkkataso on noussut, mikä tukee venäläisten ostovoimaa.
Presidentti Putin myönsi torstaina huolet nopeasta inflaatiosta, mutta vakuutti maan talouden olevan vakaa.
– Inflaatio on huolestuttava merkki, Putin sanoi vuosittaisessa tiedotustilaisuudessaan.
Putin pidättäytyi torstain televisiolähetyksessä suoraan ohjeistamasta keskuspankkia perjantain korkopäätöksestä. Hän sanoi kuitenkin toivovansa, että päätös on "tasapainoinen ja vastaa tämän hetken tarpeisiin".
Talouskasvu hidastumassa
Perjantain yllätyspäätös saattaa Parviaisen mukaan kertoa myös siitä, että Venäjän keskuspankki on huolissaan talouskasvun hidastumisesta.
Hän kertoo, että Venäjällä monet pankit olivat ennen korkopäätöstä nostaneet talletuskorkonsa todella korkealle, esimerkiksi 26 prosenttiin.
– Ihmiset alkavat pitää rahojaan tilillä sen sijaan että he kuluttaisivat niitä, varsinkin jos on jonkinlaista epävarmuutta ilmassa, Parviainen sanoo.
– Se voi hidastaa talouskasvua vielä todella paljon, jos aletaan makuuttaa rahaa tilillä.
Suomen Pankki ennusti lokakuussa, että Venäjän talouskasvu hidastuu ensi vuonna noin yhteen prosenttiin. Tänä vuonna Venäjän talouden odotetaan kasvavan 3,5 prosenttia.
---
Lähteenä myös uutistoimisto AFP.