Ukrainaan hyökännyt Venäjä on kansainvälisen oikeuden mukaan korvausvelvollinen sodan aiheuttamista tuhoista. Periaate on hyväksytty muun muassa YK:n yleiskokouksessa. On aivan toinen asia, maksetaanko sotakorvauksia koskaan.
Ukrainan tukijoilla on ollut jo pitkään käsissään yksi valttikortti: Venäjän keskuspankin länsimaissa jäädytetyt varat – yhteensä noin 300 miljardia euroa, joista noin 200 miljardia EU-maa Belgiassa Euroclear-arvopaperikeskuksen hallussa. Vaikka summa on hulppea, se ei riittäisi Venäjän aiheuttaminen tuhojen korvaamiseen.
Pääoma saatetaan kuitenkin menettää, jos sille ei aleta vähitellen tehdä jotakin, varoittaa osa asiantuntijoista. Jos esimerkiksi Unkari ei anna enää ensi heinäkuussa periksi ja estää Venäjän vastaisten EU-pakotteiden jatkamisen jälleen puolella vuodella, edessä voi olla miljardien tilittäminen Venäjän sotakassaan.
– Odottelu ei voi enää olla uskottava pakotestrategia. EU on astunut ansaan, jossa se liioittelee toimimisen riskejä eikä näe toimimattomuuden vaaroja, kirjoittavat oikeusasiantuntijat Anton Moiseienko ja Juliya Ziskina Britannian Rusi-ajatushautomon artikkelissa.
Muut EU-maat ovat tähän saakka taivutelleet Unkarin olemaan kaatamatta pakotteita, mutta Yhdysvaltain ja Venäjän hallintojen lähentyessä houkutus olla ensi kerralla perääntymättä saattaa olla liian suuri.
EU-komissiota on patisteltu jäädytettyjen varojen tehokkaampaan käyttöön Ukrainan hyväksi muun muassa EU-parlamentissa useiden suomalaismeppien tuella. Myös Ranskan parlamentti hyväksyi maaliskuussa lausuman, jossa EU:ta kehotetaan ottamaan Venäjän varat haltuunsa.
Tuottoja käytetään jo Ukrainan hyväksi
Aiheesta on tehty useita oikeudellisia selvityksiä, joissa Venäjän pääomiin käsiksi käymistä on pidetty sekä mahdollisena että mahdottomana. Jos pääomat otetaan käyttöön, kyseessä olisi joka tapauksessa merkittävä oikeudellinen ja periaatteellinen ennakkotapaus.
Joidenkin mielestä kysymys on jo tavallaan ratkaistu. Länteen jääneet Venäjän pääomat nimittäin tahkoavat useiden miljardien eurojen vuotuiset tuotot, ja vuonna 2024 EU sekä G7-maat päättivät käyttää näitä tuottoja Ukrainan hyväksi sotilaallisena ja muuna tukena. Monien mielestä se, mikä koskee voittoja, koskee myös samalla itse pääomaa, joka voitaisiin siirtää tällä perusteella pysyvästi Ukrainan hyväksi.
Koska tuottoja kertyy Ukrainan tarpeisiin nähden varsin hitaasti, päättivät G7-maat ottaa eräänlaista ennakkoa. Ne myönsivät Ukrainalle noin 45 miljardin euron lainan, jonka vakuutena on Venäjän jäädytetyn pääoman tuotto seuraavien 10 vuoden aikana.
Myös nämä lainatakuut ovat luonnollisesti mennyttä, jos EU:n pakoterintama pettää ja jäädytetyt varat palautetaan Venäjälle.
Pääoma erilliseen Ukraina-rahastoon?
Lakipykälien pyörittelyä olennaisempia Venäjän jäädytettyjen varojen kohtalon kannalta ovat läntisten hallitusten poliittiset ja taloudelliset arviot. Takavarikoinnin on pelätty synnyttävän vaarallisen ennakkotapauksen, jossa luottamus Euroopan rahoitusmarkkinoihin heikkenee ja Saudi-Arabian tai Kiinan kaltaiset tärkeät maat vetäisivät rahojaan pois Euroopasta.
Belgian pääministerin Bart De Weverin mukaan jäädytettyjen varojen takavarikointi olisi "sotatoimi".
– Emme elä missään fantasiassa vaan todellisessa maailmassa, jossa 200 miljardin ottamisella joltain on seurauksia, De Wever sanoi maaliskuussa.
Vastaväitteeksi tähän on todettu, että Venäjän hyökkäys ja sotarikokset ovat lajissaan niin räikeä ennakkotapaus, ettei kovin monen muun valtiosijoittajan tarvitsisi jatkossakaan pelätä menettävänsä pääomiaan Euroopassa.
Ukrainan hallitus vastasi Belgian pääministerille ehdottamalla pääomien siirtoa erityiseen Ukrainan puolustus- ja jälleenrakennusrahastoon. Tämä mahdollistaisi myös Ukrainan kaipaaman varojen sijoittamisen suuremmalla riskillä parempien tuottojen toivossa. Venäjän aikoinaan ostamat joukkovelkakirjat kun ovat jo erääntyneet, ja käytännössä jäädytetyt varat ovat nyt vain suuri määrä käteistä – jota Euroclear hallinnoi ilman varsinaista sopimusta asiasta.
Ehdotus Ukraina-rahastosta saa tukea myös asiantuntijoilta. Se varmistaisi EU:n pakotelinjasta riippumatta, ettei Venäjä pääse käsiksi pääomiin.
Samalla ratkeaisi kansainvälisen oikeuden muodostama ongelma. Sinänsä oikeutettujen vastatoimien hyökkääjävaltiota kohtaan kun pitää olla myöhemmin peruttavissa, jos hyökkääjä palaa noudattamaan kansainvälistä oikeutta. Jos pääomia ei olisi siirretty pysyvästi Ukrainan haltuun, ne voitaisiin palauttaa erityisrahastosta Venäjälle siinä epätodennäköisessä tapauksessa, että maan johto tekisi jonkinlaisen parannuksen ja muuttaisi käyttäytymistään.
----
Lähteinä mm. Politico, Verfassungsblog, Rusi, Flandersnews.be, Euroopan parlamentti sekä taustakeskustelu pakoteasiaa tuntevan suomalaisen oikeusasiantuntijan kanssa.