Venäjän asema maailman asemarkkinoilla on heikentynyt tuntuvasti vuoden 2014 jälkeen, ilmenee Tukholman kansainvälisen rauhantutkimusinstituutti Siprin raportista.
Venäjän asevienti on puolittunut jakson aikana, kun taas Yhdysvaltojen vienti on noussut 17 prosenttia. Samalla Yhdysvaltojen osuus maailman asekaupasta nousi 42 prosenttiin, ja se toimitti aseita yhteensä 107 maahan.
Yhdysvaltojen ja Länsi-Euroopan maiden osuus koko maailman aseviennistä nousi jaksolla 2019–23 yhteensä 72 prosenttiin.
Venäjä on ensi kertaa Siprin seurannassa pudonnut maailman kolmanneksi suurimmaksi aseviejäksi Yhdysvaltojen ja Ranskan jälkeen. Venäjä vei vuonna 2019 aseita 31 maahan, mutta vientimaita oli viime vuonna enää 12.
Yhdysvallat Euroopan suurin asetoimittaja
Euroopan valtiot lähes kaksinkertaistivat aseiden tuontinsa vuoden 2014 jälkeen. Vuosina 2019–23 Euroopan asetuonnista 55 prosenttia tuli Yhdysvalloista. Osuus kasvoi selvästi verrattuna vuosiin 2014–19, jolloin Yhdysvaltojen osuus oli 35 prosenttia.
– Monet tekijät vaikuttavat eurooppalaisten Nato-maiden päätöksiin tuoda aseita Yhdysvalloista, niiden joukossa tarve ylläpitää transatlanttisia suhteita sekä tekniset, sotilaalliset ja kustannuksiin liittyvät näkökulmat. Jos transatlanttiset suhteet muuttuvat lähivuosina, voivat Euroopan maiden hankintapäätökset myös muuttua, sanoi Siprin johtaja Dan Smith tiedotteessa.
Suurin eurooppalainen aseiden tuoja jaksolla 2019–23 oli Ukraina, joka on vastaanottanut aseita ainakin 30 maalta vuoden 2022 jälkeen.
Suurimmat vientivirrat kulkivat kuitenkin Aasian ja Tyynenmeren alueen valtioihin, joiden joukosta löytyvät yhdeksän maailman kymmenestä suurimmasta aseiden ostajasta. Suurin tuoja oli Intia, joka on muun muassa hankkinut ranskalaisia hävittäjiä. Intian suurimmat asehankinnat tulivat kuitenkin edelleen Venäjältä.
Kaikkiaan kansainvälisen asekaupan liikevaihto laski 3,3 prosenttia vuoden 2014 jälkeen.