Venäjän Suomen-suurlähetystö on tyrmännyt venäläisen Voislav Tordenin saaman sotarikostuomion.
Lausunnossaan suurlähetystö nimittää Helsingin käräjäoikeuden käsittelyä näytösoikeudenkäynniksi ja sanoo, että Tordenin tuomio on politisoitunut. Suurlähetystön mukaan oikeudenkäynti on osa hybridisodankäyntiä, jota länsi käy Venäjää vastaan Ukrainassa.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi Tordenin, 38, tänään neljästä sotarikoksesta Itä-Ukrainassa vuonna 2014. Yhden syytteen käräjäoikeus hylkäsi.
Ukrainan valtakunnansyyttäjän kanslia sanoi aiemmin, että Tordenin sotarikostuomio on merkittävä virstanpylväs niiden saamiseksi vastuuseen, jotka törkeästi rikkovat kansainvälistä humanitaarista oikeutta.
Aiemmin on arvioitu, että jos Torden tuomitaan sotarikoksista, on mahdollista, että Venäjä pyrkii vastaamaan tähän jotenkin. Syksyllä 2024 suojelupoliisi (supo) varoitti, että Torden voisi olla väline Venäjän panttivankidiplomatiassa. Supo oli jo aiemmin varoittanut, että Venäjällä olevat ja sinne matkustavat suomalaiset voivat olla vaarassa joutua vangeiksi, joita Venäjä voisi käyttää pelinappuloina.
Torden: Suomi rahoittaa venäläisten tappamista
Torden kiisti oikeudessa kaikki syytteet ja aikoo valittaa tuomiosta hovioikeuteen.
– Torden oli hämmentynyt ja yllättynyt, että hän sai elinkautisen, koska ei ollut mitään näyttöä siitä, että Torden olisi surmannut haavoittuneita tai antanut käskyjä surmata haavoittuneita, hänen asianajajansa Heikki Lampela sanoi.
Lampelan mukaan Torden katsoo, ettei oikeudenkäyntiä olisi pitänyt järjestää Suomessa. Tordenin mukaan Suomi rahoittaa venäläisten tappamista ja on näin Ukrainan sodan osapuoli, Lampela kertoi STT:lle.
– Ei ole hyvä, että vihollisvaltioiden kesken käydään oikeudenkäyntiä. Tällainen oikeudenkäynti olisi ennemmin pitänyt käydä vaikka Australiassa, Lampela sanoi.
Lampelan mukaan nyt olisi syytä luoda "otollista mielialaa" Venäjän ja Ukrainan väliselle rauhalle.
Koetteko siis, että Tordenin tuomitseminen voi vaikeuttaa tilannetta?
– Ei sitä sitä ainakaan edesauta.
Otettiin kiinni Helsinki-Vantaalla
Torden otettiin kiinni Helsinki-Vantaan lentokentällä heinäkuussa 2023. Sotarikossyytteet käsiteltiin Helsingin käräjäoikeudessa, koska Torden otettiin kiinni Suomessa ja koska kyse oli kansainvälisistä rikoksista, joiden rangaistavuus perustuu Suomea sitoviin sodan oikeussääntöjä koskeviin kansainvälisiin sopimuksiin.
Syytteissä oli kyse Itä-Ukrainassa Luhanskin alueella syyskuussa 2014 tehdystä väijytyksestä ja tuliylläköstä, jossa kuoli 22 ukrainalaissotilasta sekä tapahtumista sen jälkeen. Syyttäjän mukaan Torden oli apulaispäällikkönä Rusitsh-nimisessä taistelijaryhmässä, joka huijasi ukrainalaissotilaat pysähtymään tarkastuspisteellä pitämällä esillä Ukrainan lippua.
Käräjäoikeuden mukaan oli riidatonta, että Torden kuului tapahtuma-aikaan Rusitshiin ja Rusitsh osallistui aseelliseen hyökkäykseen ukrainalaissotilaita vastaan. Oikeuden mukaan jäi kuitenkin näyttämättä, että juuri Rusitsh oli väijytyksen ja tuliylläkön takana, joten se hylkäsi tätä koskeneen syytekohdan.
– Todistelun perusteella tapahtumapaikalla on ollut useita muitakin joukkoja tai ryhmittymiä ja niihin kuuluneita henkilöitä. Rusitsh-ryhmä on ollut paikalla osana näitä muita joukkoja, oikeus sanoi.
Toisen syytekohdan mukaan Torden johti Rusitshin sotilaiden toimintaa, kun nämä syyttäjän mukaan tuliylläkön jälkeen ampuivat ainakin neljä haavoittunutta ukrainalaissotilasta. Käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että Rusitshin sotilaat olivat surmanneet yhden sotilaan, mutta muista ei saatu riittävää näyttöä.
Silpoivat haavoittunutta sotilasta
Käräjäoikeus luki Tordenin syyksi myös kolmannen syytekohdan, jonka mukaan Rusitshin sotilaat olivat silponeet haavoittunutta ukrainalaissotilasta tekemällä tämän kasvoihin ryhmän symbolin.
Lisäksi käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että Torden oli ottanut ja levittänyt tapahtumapaikalta halventavia kuvia kaatuneesta sotilaasta. Kuvissa esiintyi Torden itse sekä toinen Rusitsh-taistelija. Heidän takanaan makasi maassa ukrainalaissotilaan ruumis, jonka ylävartalo paloi edelleen tuliylläkön jäljiltä ja alavartalo oli paljaana.
– Kuvat on julkaistu sosiaalisen median sivustolla kolmannen henkilön toimesta, minkä perusteella kuvat on jaettu niiden ottamisen jälkeen edelleen. Kuvissa on niiden sisällön ja internetissä julkaistavaksi jakamisen perusteella selvästi kysymys sotarikoksen tunnusmerkistön täyttävästä kuolleen sotilaan halventamisesta, oikeus kirjoitti tuomiossaan.
Lisäksi Torden oli käräjäoikeuden mukaan ilmoittanut sosiaalisissa medioissa, että Rusitsh ei anna armoa, mikä on myös sotarikos.
Määrättiin pidettäväksi vangittuna
Sotarikoksen rangaistusasteikko on poikkeuksellisen laaja: siitä voidaan tuomita vähintään vuosi vankeutta tai enimmillään elinkautinen vankeusrangaistus.
Käräjäoikeus katsoi, että ukrainalaissotilaan surmaamista koskeva rikos oli raakuutta ja julmuutta osoittaneen tekotapansa vuoksi rinnastettavissa murhaan. Oikeuden mukaan ottaen huomioon myös muiden rikosten vakavuus, määräaikainen vankeusrangaistus ei ollut riittävä rangaistus Tordenille.
– Syytekohtien 4–5 teot ovat olleet syytekohtien 2–3 tekoihin nähden lievempiä, mutta nekin korostavat kuitenkin osaltaan syytekohtien 2–5 kokonaisuudessa samaa välinpitämättömyyttä aseellisessa konfliktissa noudatettavista yleisesti tiedossa olevista perustavanlaatuisista oikeussäännöistä, oikeus sanoi.
Torden on ollut tutkintavankeudessa vuodesta 2023 lähtien. Perjantain tuomiolla hänet määrättiin pidettäväksi vangittuna.
STT:n pyynnöstä tuomioon tutustunut Helsingin yliopiston rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Helenius arvioi sen hyvin perustelluksi.
– Näyttö ja sen arviointi on ollut tässä keskeisessä asemassa. Käräjäoikeus on nähdäkseni hyvin arvioinut sekä syyttäjän että puolustuksen esittämää näyttöä ja perustellut hyvin lopputulemansa, Helenius sanoi.
Sanoo joutuneensa poliittisen vainon kohteeksi
Puolustuksen mukaan Torden matkusti Itä-Ukrainan Luhanskiin vuonna 2014, koska oli kuullut, että alueella sorretaan siellä asuvaa venäjänkielistä väestöä. Puolustus kiisti, että Torden olisi ollut johtavassa asemassa Rusitshissa. Sen mukaan Tordenilla ei ollut mitään sotilaallista koulutusta ja hänen pääasialliset tehtävänsä olivat propaganda- ja värväysvideoiden tekeminen ja humanitaarisen avun hankkiminen.
Myös Tordenia itseään kuultiin oikeudenkäynnissä. Hän sanoi sattuneensa tapahtumapäivänä tarkastuspisteelle tv-toimittajan kanssa ja tavanneensa sen liepeillä kolme muuta Rusitshin jäsentä, kun väijytys tapahtui. Hän kertoi antaneensa kahdelle haavoittuneelle taistelijalle ensiapua ja kiisti itse ampuneensa ensimmäistäkään laukausta.
Puolustuksen mukaan Torden joutui propagandatyönsä vuoksi Ukrainan poliittisen vainon kohteeksi.
– Ukrainan poliittinen johto sotilasyksiköineen katsoo Tordenin poliittiset mielipiteet rikollisiksi. Voislav Torden on poliittisen vainon kohteena, joka on omalta osaltaan vääristänyt Ukrainan todistajina asianomistajina kuultujen sotilaiden lausuntoja, puolustus sanoi aiemmin.