Venäjä isännöi tänään alkavaa kolmipäiväistä BRICS-maiden huippukokousta Kazanissa. Paikalle saapuu johtajia noin paristakymmenestä maasta sekä YK:n pääsihteeri Antonio Guterres.
Länsimaissa kokousta pidetään Venäjän ja presidentti Vladimir Putinin yrityksenä osoittaa, ettei maa ole kansainvälisesti eristyksissä. BRICS-tapaaminen on suurin Venäjällä järjestetty kansainvälinen kokous hyökkäyssodan alkamisen jälkeen helmikuussa 2022.
Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina perustivat BRICS-ryhmän vuonna 2009. Myöhemmin ryhmään ovat liittyneet Etelä-Afrikka, Egypti, Etiopia, Arabiemiraatit ja Iran. Myös Saudi-Arabia on kutsuttu jäseneksi.
Kazaniin saapuivat tiistaina aamupäivällä Suomen aikaan muun muassa Kiinan presidentti Xi Jinping, Intian pääministeri Narendra Modi, Etiopian pääministeri Abiy Ahmed ja Etelä-Afrikan presidentti Cyril Ramaphosa, kertoivat venäläiset ja kiinalaiset mediat.
Brasilian presidentti Luiz Inacio Lula da Silva sen sijaan ilmoitti jäävänsä pois ja osallistuvansa kokoukseen etäyhteydellä. Lulan kerrottiin kaatuneen kotonaan ja loukanneen päänsä.
BRICS-ryhmän varsinaisten jäsenten lisäksi Venäjälle saapuu edustajat reilusta kymmenestä maasta, jotka pyrkivät joko ryhmän jäseniksi tai yhteistyöhön sen kanssa. Näistä osallistujista kiinnostavin lienee Turkin presidentti Recep Tayyip Erdogan. Turkki on tukenut sodassa Ukrainaa, mutta pitänyt samalla yhteyksiä yllä Venäjän johtoon.
Turkki on myös Naton jäsenmaa, mutta ilmoitti silti syyskuussa haluavansa liittyä BRICS-ryhmään. Sen sijaan Argentiina perui aiemman hakemuksensa jäsenyydestä presidentti Javier Milein noustua valtaan.
Kahdenvälisiä tapaamisia
Kenties kiistellyintä on YK:n Guterresin osallistuminen Kazanin kokoukseen, jota isännöi YK:n peruskirjaa räikeästi hyökkäyssodalla rikkonut Venäjä. Venäjän pelätään käyttävän Guterresin läsnäoloa hyväksi omiin propagandatarkoituksiinsa.
YK:n pääsihteeri vierailee Venäjällä ensimmäisen kerran laajamittaisen hyökkäyssodan aloittamisen jälkeen. Guterresilla ja Putinilla on kahdenvälinen tapaaminen huippukokouksen viimeisenä päivänä torstaina.
Tänään tiistaina Putinin on määrä tavata erikseen Xi ja Modi sekä myös Etelä-Afrikan ja Egyptin johtajat. Keskiviikkona vuorossa ovat keskustelut Erdoganin ja Iranin presidentin Masoud Pezeshkianin kanssa.
Tatarstanin pääkaupungissa Kazanissa olevien toimittajien mukaan turvatoimet kokouksen ympärillä ovat mittavat ja kaupunkilaisten liikkumista on rajoitettu. Tatarstan sijaitsee noin tuhannen kilometrin päässä Ukrainan rajasta, mutta ukrainalaiset ovat onnistuneet silti iskemään alueen kohteisiin pitkän kantaman lennokeillaan.
Vaihtoehto Swift-järjestelmälle?
BRICS-ryhmän perusajatuksena on ollut luoda kilpailua liian länsijohtoisena pidetylle kansainväliselle järjestykselle ja sen erilaisille yhteenliittymille, kuten G7-ryhmälle. Venäjän mukaan kokouksen konkreettisena tavoitteena on muun muassa kehittää vaihtoehtoa pankkien väliselle kansainväliselle Swift-maksujenvälitysjärjestelmälle.
Venäjä suljettiin ulos Swift-järjestelmästä vuonna 2022 sen jälkeen, kun maa oli hyökännyt laajamittaisesti Ukrainaan. Tämä on vaikeuttanut Venäjän maksuliikennettä myös sen kanssa ystävällismielisten maiden kanssa.
Putin ei matkustanut edelliseen BRICS-huippukokoukseen Etelä-Afrikkaan vuonna 2023. Kansainvälinen rikostuomioistuin ICC on antanut Putinista kansainvälisen pidätysmääräyksen, joka periaatteessa velvoittaa ICC:n jäsenmaita, joihin Etelä-Afrikka kuuluu.
Putin ei myöskään aio osallistua ensi kuussa Brasiliassa pidettävään G20-maiden kokoukseen. Myös Brasilia on ICC:n jäsenmaa, samoin kuin Mongolia, missä Putin kylläkin vieraili syyskuussa joutumatta pidätetyksi.
-----
Korjattu aikaisempaa uutista 22.10. klo 9.48: Brasilian presidentin nimi on Luiz Inacio Lula da Silva, ei Luis Inacio Lula da Silva.