Puolueet vasemmistoliittoa lukuun ottamatta ovat sopineet ns. velkajarrusta. Tarkoitus on tehdä pitkän aikavälin velansopeutusohjelma, joka ilmeisesti kattaa vuosia tai vaikka vuosikymmeniä tästä eteenpäin.
Vaikka ajatus olisi kuinka jalo ja kannatettava, niin yksi asia tuntuu unohtuvan. Meillä on ensi vuonna ja senkin jälkeen toivottavasti eduskuntavaalit. Yhdenkään puolueen, yhdenkään edustajan paikka eduskunnassa ei ole vielä jaettu. Ne ratkaistaan vaaleissa. Millään puolueella, suurellakaan, ei ole mitään lakiosuutta eduskuntapaikoista. Kaikki ratkaistaan vaaleissa.
Millaista röyhkeyttä on olettaa, että me tässä teemme sitovia sopimuksia vuosien päähän oman mielemme mukaan ja sitten kansalaiset vaan äänestävät meidät toteuttamaan niitä sopimuksia. On tietysti epätodennäköistä, että vaikkapa kokoomus tai SDP menettäisivät eduskuntapaikkansa. Demokratian hengen mukaan se olisi kuitenkin täysin mahdollista. Vai onko tässä tämäkin illuusio puhkaistu ja meidät äänestäjät on luokiteltu vaalikarjaksi, jota voidaan ohjata milloin minkäkin puolueen taakse automaattisesti.
Itselläni asia on selvä. Tämä velkajarru on ikuinen leikkausohjelma, jolla tuhotaan Suomen hyvinvointivaltion rippeetkin ja aiheutetaan samalla ikuinen taantuma. Poliitikot sanovat haluavansa pelastaa Suomen hyvinvointivaltion. Se tosin tehdään tuhoamalla samainen hyvinvointivaltio. En aio äänestää näitä puolueita pelkästään sen periaatteen perusteella, että yksikään puolue ei voi laskea ääntäni automaattisesti saatuna. Vaalien jälkeen voidaan sopia vaikka mistä jarruista, mutta vasta kun on saatu kansan mandaatti.