Eduskuntaryhmät ovat nimenneet niin sanottua velkajarrua koskevan parlamentaarisen työryhmän. Ryhmän puheenjohtaja on kokoomuksen Ville Valkonen ja varapuheenjohtaja SDP:n Joona Räsänen.
Ryhmä aloittaa työnsä 4. marraskuuta. Sen keskeinen tehtävä on asettaa rahoitusasematavoite eli käytännössä sopeutustarve.
– Tämä työryhmä laatii ylivaalikautisen seitsemän vuoden suunnitelman ja rahoitusasematavoitteen helmikuun loppuun mennessä. Samalla asetetaan ensi vaalikauden rahoitusasematavoite, kertoi Valkonen toimittajille eduskunnassa perjantaina.
Ensi vaalikautta koskeva tavoite on määrä vahvistaa erikseen uusimman tiedon perusteella joulukuussa 2026. Velkajarrusta saavutetun sopimuksen mukaan seuraavalla hallituksella on velvollisuus viedä työryhmän asettama tavoite omaan julkisen talouden suunnitelmaansa. Asiaa koskevaa lakiesitystä odotetaan eduskuntaan marraskuun alkupuolella.
Valkonen ei vielä ottanut kantaa siihen, missä muodossa työryhmä tavoitteet asettaa.
– Nämä kaikki yksityiskohdat ovat työryhmän työpöydällä. Lopputulos tulee olemaan raportti, joka sisältää tavoitteet.
Vasemmistoliitto mukana työryhmässä
Parlamentaarisessa työryhmässä on mukana myös vasemmistoliitto, joka ei ole sitoutunut velkajarruun. Valkonen sanoi pitävänsä vasemmistoliiton mukana olemista hyvänä.
– Se on myös todella tärkeä keino ylläpitää yhteistä tilannekuvaa, jotta kaikilla eduskuntaryhmillä on yhteinen käsitys ja paras mahdollinen tieto siitä, missä meidän taloutemme tällä hetkellä kulkee, hän sanoi.
Valkonen kertoi, ettei työryhmässä ole yksimielisyysvaatimusta.
Vasemmistoliitto ei sitoutunut velkajarruun, sillä se näkee kansallisen lisäsääntelyn EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin tarpeettomana. Puolue katsoo, että tiukemmat säännöt voivat pahimmillaan johtaa säästöihin, jotka esimerkiksi heikentävät hyvinvointivaltiota eivätkä edistä velkasuhteen taittamista.
Vasemmistoliittoa ryhmässä edustava Hanna Sarkkinen sanoi STT:lle lähtevänsä työryhmätyöhön avoimin mielin.
– Nähtäväksi jää, millaiseksi työskentely muotoutuu. Toki toivon, että neuvotteluita ja keskusteluja käydään siellä kaikkien läsnä ollessa, virallisissa kokouksissa. Tässä velkajarru-prosessissahan neuvottelut käytiin virallisten kokousten ulkopuolella suurten puolueiden kesken.
Valkonen korosti, että yhteistä näkemystä etsitään nyt nimenomaan tavoitteista. Hän sanoi olevan ilmiselvää, että talouspolitiikan työkaluista puolueiden välillä on suuria näkemyseroja.
– Työkaluina ovat veronkiristykset ja menoleikkaukset, niiden eri painotukset. Ja myös hyvin erilaisia ratkaisuja siitä, miten eri työkalujen sisällä tehdään päätöksiä. Työryhmämme ei tule ottamaan kantaa siihen, millä tavalla näihin tavoitteisiin tullaan pääsemään. Se on kunkin hallituksen asia.
SDP:n Räsänen: Tukee demokratiaa
Yhteisen näkemyksen etsimistä tavoitteisiin, ei keinoihin, korostaa myös SDP:n Räsänen. Hän sanoi STT:lle, että tässä mielessä työryhmätyö tukee hänen mielestään demokratiaa.
– Se varmasti onnistuessaan parantaa myös kummasti äänestäjien kuluttajansuojaa, kun tavoite on tiedossa. Jokainen puolue kertoo omat keinovalikoimansa viimeistään vaalien alla äänestäjille, ja niihin pääsevät äänestäjät ottamaan kantaa tulevissa vaaleissa.
Räsänen sanoi pitävänsä mahdollisena, että tavoitteista päästään sopuun.
– Jokainen puolue kuitenkin ilmoitti selkeästi, että on sitoutunut näihin Euroopan unionin finanssipoliittisiin pelisääntöihin. Sieltähän ne keskeisimmät vaateet seuraavalle ja sitä seuraavalle vaalikaudelle tulevat.
Valkonen luonnehti velkajarru-sopimusta historialliseksi.
– Velka on, sellaisella vauhdilla kuin se Suomessa on viime vuosina toteutunut, vakava uhka meidän yhteiskunnallemme. Sen kehityksen taittaminen on yhteinen ponnistus.
Työryhmän muut jäsenet ovat Karoliina Partanen (kok.), Ville Vähämäki (ps), Jani Mäkelä (ps.), Nasima Razmyar (sd.), Markus Lohi (kesk.), Anne Kalmari (kesk.), Saara Hyrkkö (vihr.), Henrik Wickström (r.), Peter Östman (kd.), Harry Harkimo (liik.) ja Timo Vornanen (tv.)
