Suomi on muutamana viime vuotena kohdannut kriisejä, joita ei osattu ennustaa. Pandemia, sota ja energiakriisi ovat tuoneet mukanaan ongelmia, joiden purkamiseen menee vielä useita vuosia.
Kriisit ovat osoittaneet, että meiltä löytyy tarvittaessa tehokasta toimintakykyä. Toisaalta moni yhteiskunnan palvelu on joutunut tarkastelemaan toimivuuttaan uudella tavalla. Niin terveydenhoito, kasvatus, kulttuuripalvelut kuin moni muukin ala.
Tulevina hallituskausina talous on saatava hallintaan huomioiden maailmantalouden trendit. Se on meille kaikille yhteinen tavoite.
Mediasta saa lukea kommentteja siitä, kuinka nykyhallitus on saattanut Suomen ahdinkoon. Kriiseille ei kukaan voinut mitään. Kyse on mielipidemarkkinoinnista, joissa kerjätään lupaa sille, että kun seuraava tilaisuus avautuu, kohdistuu yhteiskunnan palveluihin ennenkuulumattomia leikkauksia. Järki on kuitenkin pidettävä mukana.
Maailma on muuttunut niin paljon, että monet tutut rakenteet eivät enää toimi. Vihervasemmistolainen hallitus on joutunut monien hampaisiin. On kuitenkin tärkeää muistaa, että kriisi olisi tullut vastaan myös muunlaisilla hallituspohjilla. On myös muistettava, että yhteiskunnassamme on edelleen heikompiosaisia ja heistä on pidettävä huolta. Ne, joilla menee taloudellisesti paremmin, pystyvät myös auttamaan eniten.
On älytön ajatus rakentaa yhteiskuntaa, jossa vähäosaisten, esimerkiksi työttömien sanktioiden tai heikommassa asemassa olevien etuuksien leikkaamisen kautta saavutettaisiin taloudellinen suunnanmuutos. Yhtä älytöntä on ajatella, että hyvinvointityötä pystyttäisiin tekemään enemmän ja tehokkaammin, kun samalla palveluista leikataan.
Vaikeina aikoina on tärkeää, että emme syvennä haasteita, vaan pyrimme ratkaisemaan niitä. Vaikutukset eivät voi olla nopeita, mutta talouden suunta pitää saada kääntymään. On huolehdittava, että kaikilla olisi mahdollisuus työhön ja mahdollisuus pysyä työssä.
Ei voida kuitenkaan ajatella, että joulupadat, vapaaehtoisten lahjoitukset tai hyvä tahto riittäisivät tueksi niille, joiden on päästävä yhteiskuntaan kiinni. Kiinnittyminen on kallista ja hintalappu tulee tulevina vuosina nousemaan.
Tanja Norrena (sd.)
erityisopettaja
Lapua