Pikkuneiti Eedla Poikonen pärskyttää vettä kädellään kuin vanha tekijä. Kasvoille lentävät vesipisarat saavat tytön nauramaan.
Vesi on puolivuotiaalle Eedlalle jo tuttu juttu, sillä menossa on seitsemäs vauvauintikerta.
– Tämä on ollut viikon spesiaalipäivä, kun pääsee neidin kanssa altaalle, kuvailee Tomi Poikonen kolmihenkisen perheen yhteistä harrastusta.
Hän on käynyt yhdessä tyttärensä kanssa joka lauantai Seinäjoen uimahallissa järjestettävässä aloittavien ryhmien vauvauinnissa. Välillä mukana yhteisissä vesileikeissä on ollut myös puoliso Jenna Keskimäki.
– En ole aina päässyt mukaan. Tämä on enemmän isän ja tyttären harrastus, Keskimäki sanoo.
Poikonen kertoo rauhallisen tyttärensä todella nauttivan lämpimässä vedessä polskuttelusta.
– Hyvin on mennyt. Olemme aina olleet loppuun asti altaalla ja viime kerralla jo vähän sukelsimmekin. Eedla on ollut tosi innokas ja nauravainen vedessä. Kotona hän tykkää olla kylvyssä.
Keskimäki on huomannut, että pienokaiselle on uni maittanut hyvin puolen tunnin uintiurakan jälkeen.
– Eedla on uinnin jälkeen nukkunut hyvät päiväunet.
Nuori pari arvelee jatkavansa vauvauintia ja kenties jatkaa vielä perheiden Vesipeuhula-ryhmässäkin.
– Uimahallissa käynti on mieluisa harrastus, eikä maksakaan paljon. Uintituokiot ovat myös sosiaalinen tapahtuma, kun näkee samalla muitakin vauvoja.
Ilmoittautumisjonoon jopa ennen syntymää
Seinäjoen kaupungin erityisliikunnan koordinaattori Johanna Lähdesmäki vastaa vauvauinnista, joka alkoi Seinäjoella jo 40 vuotta sitten.
– Vauvauinti on säilyttänyt suosionsa Seinäjoella. Perheet haluavat tehdä lapsesta veden ystävän.
Nykyään kaikki ilmoittautuneet mahtuvat ryhmiin.
– Reilu kymmenen vuotta sitten tunkua oli niin paljon, etteivät kaikki päässeet mukaan. Jotkut ilmoittivat vauvansa mukaan jo ennen kuin lapsi oli syntynyt.
Sukellus ei ole enää pääasia
Vauvauinti on muuttunut jonkin verran takavuosista, jolloin vauvoja sukellutettiin paljon enemmän.
– Silloin edettiin sukellusten kautta ja painotettiin vauvan sukellusrefleksiä nielussa. Nykytietojen mukaan sukellusrefleksiä ei enää ole, vaan se on vauvan opittua taitoa mennä veden alle.
Nykyään vauvauinnissa edetäänkin vauvan ehdoilla erilaisten leikkien ja harjoitteiden kautta.
– Uinnissa keskitytään aistitoimintojen tukemiseen, motoristen taitojen kehittymiseen, liikkumiseen ja perheen yhteiseen aikaan altaalla, Lähdesmäki kertoo.
Asiantuntijan mukaan vedessä liikkuminen vauvana auttaa lasta myöhemmin motoristen taitojen kartuttamisessa myös maalla.
– Olisi hienoa, jos uintiharrastus olisi säännöllistä koko vauvan ensimmäisen vuoden ja mahdollisesti sen jälkeenkin.
Mitä vauvauinti on?
Vauva- ja perheuinti on perheen yhteinen, lapsen ehdoilla tapahtuva aktiivinen leikkihetki puhtaassa ja lämpimässä vedessä koulutetun ohjaajan ohjauksessa.
Vauvauinnissa lapsi ei opi itsenäisesti uimaan, vaan vanhempien valvonnassa ja avustamana leikkimään, käyttämään vartaloaan monipuolisesti sekä oppimaan vesiturvallisuustaitoja. Vauvauinti on viime vuosina monipuolistunut ja ohjelma sisältää paljon muutakin kuin sukelluksia.
Vauvauinnin voi aloittaa lapsen täytettyä kolme kuukautta. Lapsen tulee painaa vähintään 5 kiloa, jotta hän pysyy lämpimänä vähintään 32-asteisessa vedessä.
Vauvauintia voi jatkaa yksivuotiaaksi, jonka jälkeen voi osallistua vesipeuhularyhmään. Tämä ryhmä on tarkoitettu 1–5-vuotiaille.
Seinäjoella on pulikoitu 40 vuotta
Vauvat ovat pulikoineet ohjatussa ryhmässä Seinäjoella 40 vuotta. Lajin kaupunkiin toi nyt jo eläkkeellä oleva opettaja Tuomo Seppä.
Vauvauinnin Etelä-Pohjanmaan pioneeri kertoo vauvauinnin tulleen Suomeen 1981, jolloin maassa alettiin kouluttaa ohjaajia.
Seppä aloitti vauvauinnin ohjaajana Jalasjärvellä vuonna 1982. Seinäjoella hän alkoi uittaa kaksi vuotta myöhemmin. Sen jälkeen hän käynnisti vauvauinnin myös Isossakyrössä, Lapualla, Härmässä, Kuortaneella ja Alavudella.
Vauvauinti kiinnosti, ja uintihetkestä muodostui koko perheen harrastus.
– Kokoonnuimme joka tiistai yhdessä uimahallin lasten altaaseen jo aamulla seitsemältä. Tunnissa ehdin ohjata kolmea ryhmää.
Seinäjoella Seppä ohjasi vauvauintia vapaaehtoisesti 20 vuotta.
– Perheet toivat vauvoja Vaasasta asti. Kun lopettelin ohjaushommia, ryhmiin alkoi olla jo tunkua. Monet vanhemmat sanoivat jälkeenpäin, että kyllä uni maistui vauvalle uintiurakan jälkeen.
Uimataito voi pelastaa hengen
Varhain opittu uimataito on Sepän mielestä lapsen kehitykselle merkityksellinen asia.
– Uiminen on monipuolista liikuntaa. Mitä aikaisemmin lapsi aloittaa uinnin, sitä nopeammin hän tulee tutuksi veden kanssa. Koulun opeista uinti ja uimataidon saavuttaminen ovat niitä, jotka voivat pelastaa ihmisen hengen.
Uimaopetus on ollut tärkeä osa Sepän elämää. Hän on ollut vauvauinnin ohjaajien kouluttajana Suomen uimaopetus- ja hengenpelastusliitossa. Lisäksi mies piti takavuosina uimakouluja, muun muassa Peräseinäjoella kymmenenä kesänä.
Mitä ja missä?
Seinäjoella kaupungin vauvauintiryhmät alkavat syksyllä, talvella ja keväällä. Ryhmiä on sekä harrastuksen aloittaville että uintia jatkaville vauvoille. Yksi kurssi sisältää kymmenen kokoontumiskertaa.
Seuraavat ryhmät aloittavat 22.2. Ilmoittautuminen onnistuu Timmi-järjestelmässä 16.2. mennessä. Etusijalla ovat seinäjokiset vauvat.
Seinäjoen vauvauinnista vastaa Seinäjoen kaupungin erityisryhmien koordinaattori Johanna Lähdesmäki. Ohjaajina altailla ovat Hanna Rintala, Neea Silla ja Sirpa Heinimäki Seinäjoen kaupungin liikuntapalveluista.
Seinäjoella on tarjolla vauvauintia myös Tuuri Sport Y-talolla. Seuraavat ryhmät aloittavat huhtikuussa.