Vaurioituneiden tietoliikennekaapeleiden korjausaikataulu on vielä epäselvä. Asiasta kertovat Elisa ja valtionyhtiö Cinia.
– Me pyrimme tekemään korjauksen mahdollisimman pian. Korjausalus lähtee Suomesta, Elisan turvallisuusjohtaja Jaakko Wallenius kertoo STT:lle.
Cinian verkkoliiketoiminnasta vastaava liiketoimintajohtaja Hannu Muikku sanoo STT:lle, että Cinian kaapelin korjausalus on hälytetty. Hänen mukaansa korjausalus on siirtynyt Ranskan Calais'ta Dunkerquen kaupunkiin, jossa sitä lastataan parhaillaan korjauksessa tarvittavilla varaosilla.
– Kun korjauslaivan lastaus on saatu tehtyä, niin se lähtee sieltä liikenteeseen. Tarkkaa aikataulua ei ole vielä tiedossa, mutta valmistelutyöt ovat käynnissä. Myös sääolosuhteet voivat vaikuttaa.
Cinian mukaan tavoitteena on, että kaapeli olisi korjattu viimeistään tammikuun puoleen väliin mennessä.
Suomen ja Viron välillä kulkevan sähkönsiirtokaapelin lisäksi myös neljässä tietoliikennekaapelissa ilmeni joulunpyhinä vikaa. Vaurioita havaittiin Elisan kahdessa Suomen ja Viron välisessä merikaapelissa Suomenlahdella, Cinian Suomen ja Saksan välisessä C-Lion1-merikaapelissa sekä kiinalaisen Citic Telecomin merikaapelissa Helsingin ja Tallinnan välillä. Cinian kaapeli on sama, jossa havaittiin häiriö marraskuussa.
STT yritti tavoittaa myös Citic Telecomia kommentoimaan asiaa, mutta ei saanut vastausta.
Viranomaiset epäilevät Estlink 2 -kaapelin vaurioittamisesta Cookinsaarten lipun alla seilaavaa Eagle S -öljytankkeria.
"Näyttäisivät olevan poikki"
Niin Elisasta kuin valtionyhtiö Ciniasta kerrotaan, ettei vielä ole tarkkaa tietoa siitä, kuinka pahasti yhtiöiden tietoliikennekaapelit ovat vaurioituneet. Teknisten mittausten perusteella molemmat kuitenkin arvioivat, että kaapelit ovat poikki.
Traficomin mukaan tietoliikennekaapelien yhteydet ovat poikki.
– Poliisi vastaa rikoksen tutkimisesta ja voi kommentoida sitä, että millä tavalla yhteydet ovat poikki, Kyberturvallisuuskeskuksen päällikkö Janne Allonen sanoo STT:lle.
Elisan mukaan tällä hetkellä tiedossa on, ettei optinen signaali kulje kaapelin läpi.
– Tästä voidaan olettaa, että ne ovat katkenneet tai sitten ne ovat pahasti vaurioituneet, kertoo Wallenius.
Cinian tekemien teknisten mittausten perusteella tämän hetken arvio on niin ikään se, että kaapeli on kokonaan poikki.
– Kaikki kahdeksan kuituparia, jotka kaapelissa kulkevat, näyttäisivät olevan poikki, Muikku sanoo.
Tiedotettiin vasta tapaninpäivänä
Allonen kertoo Traficomin saaneen ensitiedon sähkökaapelien katkeamisesta noin kello kaksi iltapäivällä. Tietoliikennekaapelien yhteyksien katkeamisesta Traficom sai tiedon noin kello seitsemän illalla.
Cinia tiedotti tapaninpäivänä, että sen Suomen ja Saksan välisessä C-Lion1-merikaapelissa havaittiin häiriö joulupäivän iltana kello 18.44.
Elisa ei sen sijaan tarkentanut kellonaikaa, jolloin sen kaapeleiden häiriö havaittiin.
Traficomilta ei osattu kertoa, miksi tietoliikennekaapelien yhteyksien katkeamisesta tiedotettiin vasta tapaninpäivänä, vaikka asia oli tiedossa jo joulupäivän iltana.
– Kun ensitieto tapahtuneesta saatiin, ryhdyttiin tilannekuvaa selvittämään yhdessä useiden toimijoiden kanssa. Aina näistä pyritään tiedottamaan. Meillä on tietyt asiakaskunnat, kuten valtion johto, jotka pyritään pitämään koko ajan ajan tasalla, Allonen sanoo.
"Itämerellähän kulkee useita kaapeleita"
Merikaapeleiden sijaintitiedot ovat Traficomin mukaan "jossain määrin julkista tietoa". Esimerkiksi Submarinecaplemap.com-sivustolla on nähtävissä merenalaiset datakaapelit.
– Itämerellähän kulkee useita kaapeleita, niin sähkö- kuin datakaapeleita. Siellä on useita kaapeleita lähekkäin.
Merikaapeleiden sijaintitiedot ovat julkisesti saatavilla, jotta ankkurointia voidaan välttää niiden kohdalla.
Elisan mukaan sen nyt vahingoittuneet kaapelit sijaitsevat Estlink 2:n länsipuolella.
– Emme ole antaneet julkisuuteen tarkempia tietoja, Wallenius sanoo.
Cinia taas kertoo tiedotteessaan, että kaapelikatkos on paikallistettu Suomenlahdelle Porkkalanniemen kaakkoispuolelle, noin 60 kilometrin päähän Helsingistä. Kaapeli kulkee Helsingin ja Saksan Rostockin välillä ja on pituudeltaan noin 1 200 kilometriä.
Katkeamispaikka on Muikun mukaan Fingridin EstLink 2 -sähkönsiirtokaapelin länsipuolella.
Ankkurilla tehtyjä vaurioita vaikea estää
Allosen mukaan uudet merikaapelit pyritään hautaamaan merenpohjaan noin kahden metrin syvyyteen.
– Jos merenpohja on sellainen, ettei sinne voi kaivaa, niin kaapelit pystytään suojaamaan koteloinnilla. Jos sekään ei ole vaihtoehto, niin kaapelin päällinen pystytään suojaamaan hiekkasäkeillä.
Tahallisesti ankkurilla tehtyjä vaurioita ei pystytä Allosen mukaan tällaisella perinteisillä fyysisillä keinoilla kuitenkaan estämään.
– Sellaista voimaa ja massaa kohtaan on vaikea suojautua. Jos laivalla ankkuri pohjassa ajat yli, niin kyllä poikki menee varmasti, hän sanoo.
Walleniuksen mukaan Elisan kaapelit ovat reilu kaksi senttiä halkaisijaltaan. Kaapelissa on muovikuori, jonka alla on teräsvaijereita vahvistuksena sekä muita eristyskerroksia. Kaapelin sisällä on ohut putki, jonka sisällä on itse kuituja.
Cinian kaapelissa on kaksinkertainen terässuojaus, jonka tarkoitus on suojata kaapelin ytimessä kulkevia valokuituja.
Muikun mukaan Cinialla ei ole tiedossa helposti toteutettavia keinoja, joilla kaapelia voitaisiin suojata ankkurihyökkäyksiltä niissä kohdissa, joissa kaapelia ei voida aurata merenpohjaan.
– Ei ole oikein muita taloudellisesti järkeviä keinoja. Tietenkin on erilaisia meriliikenteen valvontaan liittyviä keinoja, mutta ne ovat enemmän viranomaisasioita.
Vaurioita poikkeuksellisen usein
Walleniuksen mukaan merikaapeleihin liittyviä vahinkoja sattuu maailmalla 100–200 vuodessa. Yksi yleisimmistä vahingon aiheuttajista on laivan ankkurointi. Poikkeuksellista on, että vaurioita on tullut ilmi useita samalla alueella, Wallenius toteaa.
Walleniuksen mukaan Suomelle kansainväliset verkkoyhteydet ovat todella merkittäviä.
– Sen takia Elisakin on rakentanut monesta yhteydestä koostuvan verkon. Jos jossain on häiriötilanne, niin se automaattisesti reitittää tietoliikennettä muita yhteyksiä kautta.
Walleniuksen mukaan on vaihtoehtoisten yhteyksien ansiota, ettei jouluna sattuneella häiriöllä ole ollut palveluvaikutuksia Suomessa eikä Virossa.
– Me olemme mitoittaneet verkon siten, ettei siellä synny ruuhkaa.