Elokuu alkoi mukavasti Vaasan vaalipiirin kansanedustajien perinteisellä yhteistapaamisella. Vuoden isäntä Mikko Ollikainen oli laatinut erinomaisen ohjelman, jonka puitteissa pääsimme tutustumaan monipuolisesti sekä kuntien että yritysten ajankohtaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin.
Olen toiminut kansanedustajana vuodesta 2015 ja uskallan väittää, että Vaasan vaalipiirin sisäinen yhteistyö yli puolue- ja maakuntarajojen on poikkeuksellisen hyvää. Politiikka ja yhteiskunnan kehittäminen on aina joukkuepeliä, eikä kukaan saa yksin tuloksia aikaiseksi.
Kevään onnistumisiamme olivat mm. rahoituksen kohdistaminen kantatien 67 ja valtatien 19 Kivisaari–Atria-tiejaksoon, Vaasan satamaväylän syventämisen edistäminen, energiasiirtymän T&K-toiminnan vauhdittaminen kymmenillä miljoonilla euroilla sekä tärkeä uusi tuotantotalouden koulutusvastuu Vaasan ammattikorkeakoululle.
Vaikka Suomessa on heinäkuussa pääosin lomailtu, on Euroopassa ollut täysi tohina päällä. Itselläni on eurooppaministerinä ollut kokouksia Brysselissä ja viime viikkojen aikana olen myös kotimaassa saanut käydä useita mielenkiintoisia ja tärkeitä keskusteluja, jotka liittyvät Euroopan unionin tulevaan rahoitukseen, turvallisuuteen ja kansainvälisiin suhteisiin. Ne ovat konkretisoineet, kuinka tärkeää on, että Suomi on aktiivinen toimija unioissa.
Viime viikolla minulla oli ilo tavata Moldovan eurooppaministeri Cristina Gherasimov. Moldova on ottanut suuria askeleita kohti EU-jäsenyyttä. Sen sitoutuminen oikeusvaltioperiaatteeseen, hallintonsa kehittämiseen ja Venäjän hybridiuhkien torjuntaan on ollut määrätietoista, ja Moldovan esimerkki on tärkeä koko Euroopalle. Suomi tukee vahvasti Moldovan etenemistä kohti unionin jäsenyyttä.
Tapasin myös Ranskan Eurooppa-asioista vastaavan apulaisministeri Benjamin Haddadin Etyjin Helsinki 50+ -konferenssin yhteydessä. Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut nopeasti, ja se edellyttää meiltä uudenlaista valmiutta ja vahvempaa yhteistä tahtoa. Puhuimme Ukrainan tukemisen jatkamisesta, Euroopan puolustuksen vahvistamisesta ja hybridiuhkiin vastaamisesta. Esillä oli myös rajaturvallisuuden merkitys osana yhteistä turvallisuuspolitiikkaa.
Ranskan kanssa jaamme näkemyksen siitä, että kilpailukyky ja turvallisuus kulkevat käsi kädessä. Siksi Euroopan on pystyttävä investoimaan paitsi puolustukseen ja kriisivalmiuteen, myös osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin. Näin varmistamme, että olemme vahvoja myös pitkällä aikavälillä, emmekä vain reagoimassa, kun kriisi iskee.
Myös EU:n monivuotisen rahoituskehyksen osalta katse on jo vahvasti tulevassa. Komission heinäkuun lopulla esittämä ehdotus käynnisti seuraavan vaiheen keskusteluissa, joka tulee määrittämään unionin taloudellisia painopisteitä vuosiksi eteenpäin. Komission esitys uudesta kehyksestä vuosille 2028 eteenpäin on kunnianhimoinen. On tärkeää, että jatkokeskusteluja käydään avoimesti ja perustellen.
Suomelle on keskeistä, että EU:n rahoitus on vaikuttavaa ja että sillä tuetaan yhteisiä eurooppalaisia tavoitteita oikeusvaltioperiaatteen pohjalta. Jokaisen euron tulee tuottaa todellista lisäarvoa, niin kansalaisille kuin koko unionille.
Maatalouden toimintaedellytykset ovat osa huoltovarmuutta, ja siksi rahoituksen tasapainoisen kohdentamisen merkitys korostuu. Mahdollisiin uusiin lainainstrumentteihin suhtaudumme kriittisesti. Budjetin kokonaistaso on myös pidettävä maltillisena, koska Suomi on tulevallakin rahoituskaudella niin sanottu nettomaksaja.
Syksyä kohti mentäessä on tärkeää, että keskustelu jatkuu, ja että se pysyy avoimena, rakentavana ja tosiasioihin nojaavana. Tarvitsemme päätöksiä, jotka rakentavat vankkaa perustaa tulevalle.
Vahva Eurooppa on sekä Suomen että koko maailman etu. Ja kuten olen monesti todennut – pohjalaismaakunnat voivat monessa asiassa olla Euroopassa edelläkävijöitä!
Joakim Strand
RKP:n kansanedustaja Vaasasta