Kädentaitaja Eero Majava neuvoo, miten oikeaoppinen vasta ladotaan ja sidotaan.
Vasta on osa suomalaista kesänautintoa. Pelkkä ajatus mökkisaunan löylyistä järven rannalla saa stressitasot laskemaan. Juhannuksena päästään perinteisesti taittamaan tuoreet vastat juuri juhannussaunaan. Kesän ensimmäiset löylyt uuden vihdan kanssa edustavat Suomen suvea kukkeimmillaan.
Eero Majava on tehnyt vastoja yleisön edessä joka juhannus vuodesta 1977. Vain yksi vuosi on jäänyt häneltä välistä, joten lähes 40 vuotta hän on ehtinyt tavata monenlaisia ihmisiä pirtin vieressä vastantekoa opettaessaan.
Ensimmäiset vastansa Majava teki jo pikkupoikana ja edelleen vihtoja syntyy niin tuoreena käytettäväksi kuin talven yli säilöttäväksi. Tänä vuonna kylmä kevät on hidastanut kasvien kasvua ja vastojen tekoon on päästy tavallista myöhemmin.
–Perinteinen vasta on kyynärän mittainen, eli noin 60 senttiä. Venäläisten vasta on isompi, noin 70 senttiä. Egyptiläisillä oli aikoinaan lyhyempi, noin 45 senttiä pitkä vasta, koska ihmisetkin olivat pienempiä. Pienessä kaupunkisaunassa pitää olla vähän pienempi vasta, ettei kylvetä päin seiniä, Majava kertoo.
Vastan tekeminen ei ole ilmasta kiinni. Majavan lapsuudessa talven yli säilöttävät vihdat tehtiin sadepäivinä, jolloin ei voitu tehdä heinätöitä. Nämä niin kutsutut säilövastat on perinteisesti valmistettu Jaakon päivän tienoilla ja mielellään yläkuun aikana.
–Silloin lehti on jo tarpeeksi tiukasti kiinni, että se kestää kylpemisen. Heinäkuun loppupuolella tehdyt vastat sopivat pitkäaikaista käyttöä varten. Vastat tehtiin pareittain ja ne laitettiin kuivaamaan orren kahta puolta, Majava muistelee.
Tuoretta vihtaa ei tarvitse liottaa, mutta halutessaan sen voi toki upottaa hetkeksi lämpimään veteen ja kuivatella kiukaan päällä, jolloin saunaan leviää tuoreen koivun aromi.
Säilövastat puolestaan laitetaan lämpimään veteen likoamaan yhtä aikaa kun sauna pannaan lämpenemään.
Vasta tulee tehdä kylpijänsä kokoiseksi. Vitsaksia kerätään sen verran, että vasta istuu käteen ja kämmen yltää hyvin nipun ympäri. Raavaille henkilöille Majava suosittelee pidempää, 70-senttistä venäläistä vastaa.
–Lehdet ladotaan kääntöpuoli ylöspäin. Oksien kierteiden tulee osoittaa sisään päin. Nippua pyöräytetään aina puoli kierrosta uutta vitsasta ladottaessa, jotta vastasta tulee tasainen. Lehdet poistetaan varresta sitä mukaan kun oksia ladotaan. Kun nippu on sopivan paksuinen, se jätetään maahan odottamaan ja vastaa varten valmistellaan punos, Majava neuvoo.
Otetaan varpu ja poistetaan siitä oksat puukolla. Jätetään siihen kuitenkin oksantyngät, jottei punos lähde repeämään. Sen jälkeen varpu kuoritaan. Toinen pää asetetaan jalan alle ja toisesta päästä ruvetaan kiertämään myötäpäivään. Tätä vaihetta kutsutaan myös aisaamiseksi. Näin punoksesta saadaan sitkeä, jotta se kestää sitomisen.
–Jos toisinpäin yrittää, ei se meinaa kääntyä. Tyttärenpoikaa piti aikoinaan opettaa oikein ajan kanssa, sillä hän on vasenkätinen, Majava nauraa.
Varvun pää vuollaan teräväksi ja työnnetään varren läpi. Latvapää jätetään varren joukkoon piiloon ja punos kierretään muutaman kerran nipun ympäri ja kiristetään tiukalle.
Terävä pää työnnetään kierteen ali ja toinen kierros tehdään vitsasten ympäri alemmas varteen. Varvun pää pyöräytetään piiloon ylemmän kierteen alta oksien lomaan.
Lopuksi vasta viimeistellään nyppimällä kuolleet latvat pois ja kädensijasta poistetaan puukolla kaikki terävät kohdat sekä vitsakset katkotaan tasaisiksi.
Majavalle ja hänen vaimolleen riittää talvikaudeksi noin kaksikymmentä vastaa. Määrä luonnollisesti kasvaa, jos hän tekee vastat naapureillekin. Omat säilövastansa Majava kuivaa. Vastat kuivataan varjoisassa ja ilmavassa paikassa, ei suorassa auringonvalossa.
Vastoja voidaan myös pakastaa. Vihta kääritään tiiviiseen muovikelmuun ennen pakastimeen laittoa. Vastat haurastuvat pakkasessa, joten säilytä ne omassa lokerossaan, etteivät ne kärsi kun pakasteita otetaan ja laitetaan pakkaseen.
–Yksi vanha tapa säilöä vastoja on pakata ne tiiviiseen laatikkoon ja laittaa suolaa väliin. Niitä pidetään kylmätiloissa, Majava opastaa.
Vastaa voi käyttää kolmesta neljään kertaa. Saunomisen välissä sen annetaan kuivaa ilmavassa paikassa, kuten pesuhuoneessa roikkumalla. Vastan voi hävittää polttamalla tai kompostoimalla.
SAARA KÄRKI
