Ilkka-Pohjalaisen pääkirjoituksessa (Hysteria Ylen ympärillä, 27.9.2024) arvosteltiin kovin sanankääntein perussuomalaisten toimintaa Yle-päätöksenteossa.
Pääkirjoituksen mukaan perussuomalaisten hyväksyntä parlamentaarisessa Yle-työryhmässä hyväksytyille säästöille ja samanaikainen tuki aloitteelle Yleen kohdistuvista lisätoimista olisi ’’esimerkki kaksilla rattailla ajamisesta’’.
Kirjoituksen päätösvirke, ’’puolue halusi tuhota Ylen’’, taas oli kuin yksi yhteen vasemmistoliiton Aino-Kaisa Pekoselta julkisesti kuullun, joskin epätoden väitteen kanssa: ’’Perussuomalaisten perimmäinen tavoite ja tahtotila on ajaa alas Yle kokonaan.’’
Pääkirjoitus toisintaa vasemmiston äänitorvien tavoin ilmiötä, jota nimitin jo Yle-työryhmän virallisessa tiedotustilaisuudessa sanatarkasti ’’hysteriaksi Ylen ympärillä’’. Siis sitä superlatiivitason tunnepurkausreagointia, joka seuraa mitä maltillisintakin julkisesti esitettyä Yle-kritiikkiä.
Tilastoille, faktoille ja analyyseille Ylestä ei riitä tilaa, kun palstatilan täyttää tunnekuohu: järkytys ja kammotus, lehdistön- ja medianvapauden murentuminen, Unkarin tie ja Ylen tuho.
Siksi tunne kaipaa vastineekseen tiedon.
Perussuomalaiset ei ole esittänyt Ylen ’’tuhoamista’’ tai ’’alasajoa kokonaan’’. Puolueen tavoite on neljänneksen säästö Ylen suureen ja alati indeksikorotuksin kasvavaan lähes 600 miljoonan kokonaisrahoitukseen. Suuret säästöjä julkisiin yleisradioyhtiöihin eivät ole poikkeuksellisia, vaan niitä on sekä esitetty että toimeenpantu useissa länsieurooppalaisissa valtioissa.
Maiden välisessä vertailussa Ylen pöhöttyneisyys korostuu. Väkilukuun suhteutettuna Suomen Yle maksaa 14 % enemmän kuin vastaava palvelu Tanskassa ja jopa 25 % enemmän kuin Ruotsissa. Euroissa ero tarkoittaa karkeasti sataa miljoonaa joka vuosi. Vain upporikkaassa Norjassa nokkakohtaiset kustannukset yltävät velaksi jo toista vuosikymmentä palveluitaan rahoittavan Suomen tasolle.
Vaikka Yle-työryhmä saikin neuvoteltua yksimielisen sovun Ylen säästöistä ja lakimuutoksista, ne eivät suinkaan ole riittäviä. Kuten jo varhain ennakoimme, säästöistä neuvottelu sekä hallituksen että opposition kanssa johtaisi väistämättä säästöjen vesittymiseen.
Perussuomalaiset olikin valmis rajaamaan neuvottelut vain säästöihin kykenevien puolueiden välisiksi, mutta muille se ei käynyt.
Tästä huolimatta työryhmässä neuvoteltujen säästöjen ja lakimuutosten läpimeno tarkoitti perussuomalaisille useiden pitkäaikaisten tavoitteiden edistymistä. Sen sijaan se ei ilkkapohjalaisittain tarkoittanut, että perussuomalaiset vaikenisivat Ylestä ja lakkaisivat jatkamasta tavoitteidensa edistämistä.
Siksi vastuullista taloudenpitoa ajavien perussuomalaisten on perusteltua jatkaa työtään Yleen kohdistuvien säästöjen, tehostamisen ja tehtävien tarkkarajaistamisen eteen.
Se tarkoittaa myös tukea aloitteille, joissa tunnistetaan Ylen ja sitä koskevan yksimielisen päätöksenteon ongelmat.
Työmme tehokkaamman, tarkkarajaisemman ja parempaa vastinetta suomalaisille tarjoavan Ylen puolesta ei ole vielä valmis.
Joakim Vigelius (ps.)
kansanedustaja
Tampere