Ahma Näädänheimo kirjoitti Ilkka-Pohjalaisen verkkosivulla Lukijoilta-osastossa 14.10.2026, että Metsähallitus on tekemässä metsäpeurasta maalitaulua rikkaille ulkomaisille trofeemetsästäjille.
Näädänheimon esittämiä väitteitä on syytä oikaista, jotta lehden lukijoille ei synny virheellistä mielikuvaa metsäpeuran suojelutyöstä. Sama keskustelu käytiin Keskipohjanmaa-lehden mielipidepalstalla syyskuun lopussa.
Näädänheimon kirjoituksessa mainittu Metsäpeura-Life-hanke päättyi jo vuonna 2023. Metsähallituksen verkkosivuilla voi tutustua hankkeen tavoitteisiin ja tuloksiin. Metsästysturismin edistäminen ei näihin kuulunut – kuten ei kuulu parhaillaan käynnissä olevaan, EU:n osarahoittamaan Lifeline4-Fennicus-hankkeeseenkaan, joka pyrkii parantamaan metsäpeurakannan sopeutumiskykyä ja elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä.
Lifeline4-Fennicus-hankkeessa muun muassa tuetaan aiemmin Lauhanvuoren ja Seitsemisen kansallispuistoihin palautusistutettua metsäpeurakantaa täydennysistutuksin ja toteutetaan kokonaan uusi palautusistutus Tiilikkajärven kansallispuistossa sekä ennallistetaan metsäpeuralle sopivia elinympäristöjä.
Myös Näädänheimon esiin nostama, keinollisen lisääntymisen kehittäminen ja siihen kiinteästi liittyvä metsäpeuran perimän taltiointi geenipankkiin kuuluvat hankkeeseen. Keinollisen lisääntymisen menetelmiä eli keinosiemennystä ja alkioiden laboratoriotuotantoa tarvitaan, jotta geenipankkiin tallennetut sukusolut voidaan myöhemmin ottaa käyttöön.
Kuten Näädänheimo kirjoituksessaan nostaa esiin, metsäpeura on Suomessa riistalaji.
Suomen riistakeskus on myöntänyt vuosittain 15–18 metsäpeuran pyyntilupaa Suomenselän osakantaan, ensisijaisesti peltovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi.
Toisin kuin Näädänheimo antaa kirjoituksessaan ymmärtää, Kainuussa metsäpeuroja ei ole metsästetty yli kahteen vuosikymmeneen, eikä Lauhanvuoren ja Seitsemisen osakantoihin ole myönnetty pyyntilupia lainkaan.