Kylläpäs minulta on viime aikoina useasti kysytty, kuinka Kauhavan vastaanottokeskuksessa voi muka säästää rahaa, jos nostetaan turvapaikanhakijan vastaanottorahaa yli kolminkertaiseksi ja samalla lopetetaan (halvan) ilmaisen ruoan jakaminen? Näihin kysymyksiin en voi tietenkään vastata Kauhavan osalta mitään, koska sopimusten sisällöstä en voi puhua julkisesti.
Maahanmuuttovirastolle olen toki kertonut kaikki sopimustiedot yksityiskohtaisesti, samoin sen kuinka paljon ruokailua on käytetty maksettuun verrattuna. He tietävät täsmälleen, mikä tilanne on ja kuinka se pitäisi korjata.
Julkisuudessa on käsitelty erästä samankaltaista vastaanottokeskusta kuin Kauhava. Etelä-Suomen Sanomien artikkelissa 16.5.2016 kerrottiin Heinolan VOK:n siirtyvän ruokapalvelusta omatoimiruokailuun – ja säästö on siellä noin 700 000 euroa vuodessa. Artikkelin mukaan Heinolan VOK:ssa asuu noin 220 asukasta.
Perusteena oli säästöjen lisäksi asukkaiden toive. Heinolassa lyötiin siis kaksi kärpästä yhdellä iskulla: säästetään älyttömästi rahaa ja samalla asukkaiden olo on inhimillisempää. Tästä seuraa välittömästi myös se, että keskuksen työntekijöiden arki helpottuu oleellisesti – siitä meillä oli Kauhavalla aivan konkreettiset kokemukset.
Jos 220 asukkaalla säästetään valtion rahaa vuodessa 700 000 euroa, on helppo laskea, paljonko se olisi noin 330 asukkaan Kauhavan VOK:ssa, ja lehtitietojen mukaan Kauhavalle on tulossa runsaasti lisää asukkaita. Säästö olisi selväsi enemmän kuin mitä alueemme viiden poliisiaseman lakkauttamisella säästettiin.
Maahanmuuttoviraston tulosaluejohtaja Olli Snellman mainitsee Ilkka-lehden artikkelissa 9.7.2016: ”Jos ruokahuollon muuttaa toiseen muotoon, se tarkoittaa kalliita kustannuksia kiinteistöön.” Snellman on joutunut haastatteluun selvästikin puutteellisin tiedoin. Jyväskylän vastaanottokeskuksessa tehtiin keittiöremontti 5000 eurolla noin 170 asukkaalle. Heinolassa 220 asukkaalle remontti maksoi 45 000 euroa ja se maksoi itsensä takaisin alle kuukaudessa.
Ilman mitään remonttia Kauhavan vastaanottokeskuksessa asuu 32 perhettä asunnoissa, joissa on oma keittiö, astianpesukone, tiskiallas, liesi ja liesituuletin! Määrä on huima, kun verrataan sitä esimerkiksi Seinäjoen vastaanottokeskuksen kolmeen keittiöön, jossa ruokansa itsenäisesti valmistaa noin 150 turvapaikanhakijaa. Asuntojen keittiöt on hyödynnetty esimerkiksi Keuruun vastaanottokeskuksessa, jossa kerrostaloasunnoissa asuvat saavat suurempaa vastaanottorahaa ja he tekevät ruokansa itse omissa keittiöissään.
Miksi asia on niin tärkeä? Sen vuoksi, että sain vastaanottokeskuksen johtajana paimenkirjeitä, joissa todettiin rahojen olevan todella tiukalla. Mitään uusia hankintoja ei saisi tehdä, on säästettävä! Suomen noin 140 vastaanottokeskuksesta omatoiminen ruokailu on käytössä yli 80:ssa ja keskitetty kalliimpi ruokapalvelu yli 50:ssä. Joissakin keskuksissa keskitettyyn ruokapalveluun on muitakin perusteita kuin kiireessä tehty sopimus, mutta Suomen kannalta tämä kokonaisuus on huomattavasti yli 10 miljoonan euron juttu.
Ja taas minulla tulee mieleen se Maahanmuuttoviraston kirje, jossa kerrottiin lopussa olevista rahoista!
Ilkka Peura
Kirjoittaja on elokuvateatterin johtaja.