Psykoterapiakeskus Vastaamon tietomurrosta syytetty Aleksanteri Kivimäki on arvostellut poliisin tutkintaa ja häntä vastaan esitettyä näyttöä käräjäoikeudessa.
Kivimäen kuuleminen alkoi perjantaina Vastaamo-oikeudenkäynnissä Espoossa. Kivimäki esiintyi oikeudessa rauhallisesti ja vastaili pitkällisesti puolustuksensa kysymyksiin. Apunaan hänellä oli kannettava tietokone, jossa hänellä oli muistiinpanojaan.
Kivimäen mukaan esimerkiksi keskusrikospoliisin (KRP) keräämät erilaisia palvelimia koskevat tiedot eivät todista hänen yhteyttään tietomurtoon tai uhrien kiristykseen. Esimerkiksi palvelimilla oli hänen mukaansa lukuisia muitakin käyttäjiä.
– Aika vähän kontaktia tässä on löytynyt minuun, niin pitää keskittyä näihin aika mitättömiin löytöihin, hän sanoi.
Kivimäki sanoo, että KRP:n tutkinnassa nousi esiin myös muita henkilöitä ja seikkoja, joita ei selvitetty tarpeeksi.
– Vaikuttaa teemalta tässä oikeudenkäynnissä, että oikeusapupyyntöjä (ulkomaille) ei ole tehty tai ne on tehty liian myöhään, hän sanoi.
Kivimäki kiisti kuulemisen aikana useaan otteeseen syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Hänen asianajajansa Peter Jaari kysyi, mitä mieltä Kivimäki on siitä, että Vastaamon potilaita oli kiristetty viedyillä potilastiedoilla.
– Minusta se on alhaista toimintaa, en näe sitä mitenkään puolusteltavana. En oikeastaan käsitä, miksi joku on toiminut niin, Kivimäki vastasi.
"Reaalimaailmalla ei ollut merkitystä"
Kuulemisen aluksi Kivimäeltä kysyttiin hänen taustastaan. Tietotekniikka-asioissa hän kertoi olevansa itseoppinut.
Kivimäki kertoi rakentaneensa tietokoneita kolmivuotiaasta, osanneensa englantia 6–7 vuoden ikäisenä ja vuokranneensa ensimmäiset palvelimensa 13-vuotiaana. Hän kertoi oppineensa asioita googlettamalla ja netin keskusteluryhmistä.
– Minua ei nuorena rahallinen puoli kiinnostanut lainkaan. Näiden ihmisten ympärillä pyörimällä oli mahdollisuus oppia, minua kiinnosti se tietotaito. Pääsin erilaisiin pikaviestiryhmiin ja sain aika laajasti verkostoiduttua, Kivimäki sanoi.
Kivimäki kuvaili omia ohjelmointitaitojaan "aika mitättömiksi" ja sanoi vahvuutensa olevan juuri verkostoitumisessa.
Kivimäki on aiemmin tuomittu yhdysvaltalaisiin yksityishenkilöihin, lentoyhtiöön ja viranomaisiin kohdistuneista huijauksista, joilla hän aiheutti maassa isoja viranomaisoperaatioita. Hän teki rikokset vuonna 2014 Espoossa ollessaan 16–17-vuotias.
Kivimäki oli muun muassa hankkinut amerikkalaismiehen henkilötiedot ja soittanut tämän nimissä American Airlines -lentoyhtiöön. Hän kertoi asiakaspalvelulle jääneensä lennolta ja epäilevänsä jonkun menneen koneeseen hänen nimellään. Lisäksi hän sanoi jonkun kirjoittavan viestipalvelu Twitterissä, että koneessa on räjähteitä. Tämän takia lento määrättiin laskeutumaan kesken lennon ja hävittäjät saattoivat sen maahan.
Kivimäki kertoi, että hakkeripiireissä pyöriminen oli nuorempana jännittävää ja mielenkiintoista.
– Olin 13–14-vuotias kun se pääosin lähti käyntiin, nuori yllytyshullu. Sitten joku jakaa keskustelukanavalla työkalun, jolla voi murtautua nettisivuille ja pääsee selailemaan kaikkea -- se oli jännittävää, kaikki tuntui peliltä. Se ei vaikuttanut todelliselta, reaalimaailmalla ei ollut merkitystä, kun oltiin netissä, Kivimäki sanoi.
Syyttäjät vuorossa maanantaina
Kivimäen kuuleminen jatkuu maanantaina syyttäjien osuudella.
Uhrien suuren määrän takia ja heidän henkilöllisyyksiensä suojaamiseksi uhrit voivat seurata käsittelyä videoyhteydellä siihen erikseen varatusta, salaisesta paikasta. Media seuraa Kivimäen kuulemista paikan päällä Espoon Otaniemessä.
Syyttäjät vaativat Kivimäelle, 26, seitsemän vuoden vankeusrangaistusta yhteensä yli 21 000 uhriin kohdistuneista rikoksista. Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä.
Pääkäsittelyn on määrä jatkua helmikuun loppuun asti. Käsittelyn päätteeksi ilmoitetaan, milloin tuomio annetaan.
Tietomurto marraskuussa 2018
Syyttäjien mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen.
Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.
Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Tietoja julkaistiin pääosin Tor-verkossa. Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.
Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020. Kivimäki otettiin kiinni viime vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa.
Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle ja asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöllisyyspapereita. Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että hän oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.
KRP: Virtuaalipalvelin yhdisti rikoksiin
Keskusrikospoliisin (KRP) esitutkintamateriaalin mukaan Vastaamo-tutkinnan keskiössä oli OPSVM-niminen virtuaalipalvelin, jolla poliisin mukaan annettiin komennot tietomurron tehneelle toiselle palvelimelle sekä ylläpidettiin osoitetta, josta Vastaamon potilaiden tietoja jaettiin.
Poliisin P2:ksi nimeämä palvelin, jolla OPSVM alun perin oli, sijaitsi fyysisesti it-palveluyrityksen palvelinsalissa Uudellamaalla. Palvelin oli KRP:n mukaan kuitenkin tyhjennetty ennen kuin se ehdittiin takavarikoida.
Selvittämällä palvelinten tilaajatietoja poliisi jäljitti saman it-palveluyrityksen Saksassa sijainneen palvelimen, josta se löysi kopion P2:sta ja sen sisältämästä OPSVM:stä. OPSVM puolestaan sisälsi Vastaamon koko potilastietokannan.
Poliisin selvityksen mukaan palvelinten vuokraajana oli yritys, jonka toimitusjohtaja Kivimäki sanoo olleensa. Yrityksen palvelintilaus oli maksettu Kivimäen kortilla.