Vastaamo-oikeudenkäynnissä kuullaan tänään keskusrikospoliisin (KRP) asiantuntijaa hiljattain esiin tulleesta näytöstä, joka syyttäjien mukaan tukee syytteitä Aleksanteri Kivimäkeä vastaan.
Kun Vastaamoon kohdistunut tietomurto tuli ilmi, KRP teki valeoston Vastaamon kiristäjän bitcoin-osoitteeseen. Erinäisten mutkien kautta ja muututtuaan välillä monero-virtuaalivaluutaksi rahat päätyivät KRP:n mukaan Kivimäen sekä toisen, Virossa asuvan miehen tileille.
Kotisivuillaan monero mainostaa itseään kryptovaluuttana, jolla tehtyjä siirtoja ei pysty jäljittämään. KRP:n lisätutkintapöytäkirjassa monero-analyysia koskeva osuus on kokonaan salattu.
Aiemmin Kivimäki kiisti oikeudessa poliisin löydökset ja sanoi, että rahojen liikkeitä ei ole pystytty selvittämään poliisin kertomalla tavalla.
Virossa asuvan miehen rooli on epäselvä. Viron poliisi on kuullut miestä ja KRP on kertonut selvittävänsä, onko häntä syytä epäillä rikoksesta.
Pääsi tutkintavankeudesta maanantaina
Käsittelyssä tänään huomio kiinnittyy myös siihen, saapuuko Kivimäki paikalle. Yli vuoden tutkintavankeudessa istuttuaan hän pääsi vapaaksi käräjäoikeuden päätöksellä maanantaina. Tutkintavankeuden sijaan hänet asetettiin matkustuskieltoon.
Käräjäoikeus otti huomioon tutkintavankeuden tähänastisen keston sekä sen, että syytteet asiassa on luettu ja Kivimäki on vastannut niihin. Lisäksi häntä on jo kuultu henkilökohtaisesti käräjillä. Näin ollen hänellä ei ole enää velvollisuutta tulla paikan päälle käräjäoikeuteen jäljellä olevina käsittelypäivinä.
Kivimäkeä, 26, syytetään lokakuun lopulla alkaneessa oikeudenkäynnissä muun muassa törkeästä tietomurrosta ja törkeästä kiristyksestä. Syyttäjät vaativat Kivimäelle seitsemän vuoden vankeusrangaistusta yhteensä yli 21 000 uhriin kohdistuneista rikoksista.
Kivimäkeä syytetään törkeästä tietomurrosta, liki 9 600 törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, yli 21 300:sta törkeän kiristyksen yrityksestä sekä 20 törkeästä kiristyksestä. Hän on kiistänyt kaikki syytteet.
Tietomurto marraskuussa 2018
Syyttäjien haastehakemuksen mukaan Kivimäki murtautui marraskuussa 2018 "yksin tai tuntemattomaksi jääneiden ihmisten kanssa" Vastaamon tietojärjestelmään ja latasi 33 000 ihmisen tiedot sisältäneen potilastietokannan itselleen.
Potilastietojen levittämisen ja niillä kiristämisen epäillään alkaneen syksyllä 2020. Syyttäjien mukaan Kivimäki lähetti tuolloin Vastaamolle sähköpostitse kiristysviestin, jossa hän vaati yritystä maksamaan hänelle 40 bitcoinia, mikä vastasi 366 000:ta euroa. Rahasummaa vaadittiin vastineeksi siitä, ettei potilaiden tietoja julkaista.
Kun vaatimuksiin ei suostuttu, Kivimäki alkoi syyttäjien mukaan julkaista potilastietoja lokakuun lopulla 2020. Tietoja julkaistiin pääosin internetin pimeässä Tor-verkossa. Tämän jälkeen Kivimäki lähetti syyttäjien mukaan kiristysviestin Vastaamon potilastietokannassa olleille ihmisille. Osa uhreista maksoi vaaditun summan.
Poliisi alkoi tutkia Vastaamon tapausta syksyllä 2020. Kivimäki otettiin kiinni viime vuoden helmikuussa Ranskassa Pariisin lähellä sijaitsevassa Courbevoien kunnassa.
Ranskalaismedian mukaan paikallinen poliisi meni asuntoon kotihälytystehtävälle, ja asunnossa ollut mies näytti poliisille romanialaisia henkilöpapereita. Poliisin tarkastaessa miehen tietoja kävikin ilmi, että tämä oli Vastaamo-tietomurrosta epäilty suomalaismies.