Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela kannustaa kuntia ja hyvinvointialueita kapinoimaan hallituksen leikkauspolitiikkaa vastaan.
– Esimerkiksi Helsingissä päädyttiin siihen, että lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa ei nosteta, vaikka hallitus on niin päättänyt, sanoo Koskela STT:n haastattelussa.
Koskela on kaupunginvaltuutettu Helsingissä, ja on nytkin kuntavaaleissa ehdolla Helsingissä.
Hän myöntää, että Helsingissä kapinointi on helpompaa, koska kaupungille on jäänyt ylijäämää jo pitkään.
– Ymmärrän sen, että kaikissa kunnissa tähän ei ole mahdollisuutta.
Hän kuitenkin uskoo, että vasemmistoliiton valtuutetut pystyvät tuomaan kuntiin ja hyvinvointialueille kapinahenkeä, jolla kyseenalaistetaan valtakunnan tason politiikkaa.
Hyvinvointialueiden rahoitus on pääosin hallituksen ja eduskunnan näpeissä. Koskelan mielestä hyvinvointialueilla onkin demokratiavaje.
– Aluepäättäjät voivat päättää pelkästään menoista, mutta eivät tuloista. Siksi me ajamme maakuntaveroa, jotta siellä toteutuisi tosiasiallinen demokratia demokraattisesti valituilla päättäjillä.
Vasemmistoliiton aluevaltuutetut ovat kuitenkin kertoneet Koskelalle, että pääsevät päättämään konkreettisista asioista, vaikkakin rahoituksen antamissa raameissa.
– Esimerkiksi, että mikä terveysasema lakkautetaan tai lakkautetaanko jotain terveysasemaa. On ollut myös sellaisia tilanteita, että on tullut viranhaltijapäätös ja se on kumottu äänestyksellä.
Voidaanko vuokratyövoimasta luopua?
Vasemmistoliitto haluaisi rajoittaa vuokratyövoiman ja ostopalveluiden kustannuksia hyvinvointialueilla hintakattojärjestelmällä. Koskela syyttää hallitusta siitä, että vaikka sosiaali- ja terveysministeriössä on selvitetty keinoja puuttua vuokratyövoimaan, niin toimiin ei ole ryhdytty. Vasemmistoliitto haluaisi myös selvittää, voitaisiinko vuokratyövoiman käyttö sosiaali- ja terveyspalveluissa kieltää kokonaan.
Uskooko Koskela, että palveluita olisi mahdollisuus pyörittää ilman vuokratyövoimaa?
– Se on muodossa "selvitetään" juuri sen vuoksi, että tällä hetkellä olemme ajautuneet sellaiseen tilanteeseen, jossa ostopalveluita on käytettävä. Ja ne myöskin ottavat siitä ilon irti tällä hetkellä.
Tilanteen parantaminen vaatisi Koskelan mukaan paljon korjauksia esimerkiksi henkilöstön hyvinvointiin hyvinvointialueilla. Vasemmistoliitto haluaisi jälleen kiristää henkilöstömitoitusta vanhusten hoivassa hallituksen höllentämispäätöksen jälkeen.
Ensimmäiset vaalit
Alue- ja kuntavaalit ovat Koskelan ensimmäinen iso näytön paikka vasemmistoliiton puheenjohtajana. Edellinen puheenjohtaja Li Andersson katsoi, että puheenjohtajaa on järkevä vaihtaa siten, että uuden puheenjohtajan ensimmäiset vaalit eivät ole eduskuntavaalit.
Koskela on nauttinut Suomen kiertämisestä.
– Olen nauttinut tästä valtavasti, mikä on ollut itselleni erittäin positiivinen yllätys, koska olen neljävuotiaan lapsen vuoroviikkovanhempi ja elämä on aika hektistä.
Koskela tunnetaan aktiivisesta otteesta sosiaalisessa mediassa, mutta hän haluaa kannustaa ehdokkaita kasvokkaiseen kampanjointiin.
– Minun mielestäni on myös niin, että ihmiset haluavat tulla tapaamaan niitä tyyppejä, joita he ajattelevat äänestävänsä.
Uudet jäsenet isoista kaupungeista
Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti kannatustaan prosentuaalisesti eniten Lapin, Oulun, Savo-Karjalan, Keski-Suomen ja Satakunnan vaalipiireissä. Edellisissä kuntavaaleissa vasemmistoliitto menetti ykköspaikan "Suomen punaisimmassa kaupungissa" Kemissä. Kysymys onkin, menettääkö puolue teollisuustyöntekijät ja syrjäseutujen äänestäjät.
Minja Koskela kertoo, että valtaosa vasemmistoliittoon viime vuosina liittyneistä uusista jäsenistä asuu isoissa kaupungeissa. Hänen mielestään on olennainen kysymys, miten kannatusta pystytään säilyttämään myös pienemmissä kunnissa.
Koskela katsoo, että häneen on isketty helsinkiläisen korkeakoulutetun stereotypia, vaikka hän on alun perin kotoisin pienituloisesta perheestä Lahdesta.
– Sitäkin ravistellakseni halusin käydä myös teollisuuden työpaikoilla heti keskustelemaan pääluottamusmiesten kanssa.
Painotusluokkien sijasta painotuspolku
Helsingin Sanomat uutisoi viime viikolla, että vasemmistoliitto haluaisi lopettaa musiikkiluokat. Koskela kirjoitti viestipalvelu X:ssä, että otsikko ei pidä paikkaansa, sillä toisin kuin otsikko antaa ymmärtää, vasemmistoliitto ei halua, että painotettu opetus loppuu.
– Jos sanotaan, että vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa musiikkiluokat, niin syntyy käsitys siitä, että me halutaan lakkauttaa painotettu opetus, Koskela selittää STT:n haastattelussa.
Vasemmistoliiton tavoite kuitenkin on, että painotetussa opetuksessa olevat eivät muodostaisi omaa koululuokkaansa.
– On valitettavasti niin, että usein painotetun opetuksen luokat ovat sellaisia, joille keskiluokkaisten vanhempien lapset laittavat omia lapsiaan pois siltä omalta alueelta. Tämä johtaa pahimmillaan koulujen eriytymiseen.
Koskelan mukaan eriytymistä voi tapahtua myös koulun sisällä, kun painotetun opetuksen oppilaat opiskelevat omalla luokallaan.
Koskela korostaa, että tälläkin hetkellä on painotettua opetusta, joka tapahtuu muuten kuin luokkamuotoisena.
– Minusta on tärkeää ymmärtää tässä keskustelussa, joka lähtee aina sellaiselle "lakkautetaan, ei lakkauteta" -linjalle, että tällaista tehdään Suomessa jo.
Aihe on Koskelalle henkilökohtaisesti tärkeä.
– Samaan aikaan minä itse taideaineen opettajana, musiikinopettajana, tunnistan ne erityisherkät kysymykset, mitkä tähän liittyvät. Enkä halua käydä sellaista keskustelua, että vasemmistoliitto haluaa lakkauttaa painotetun opetuksen, vaan se pointti on siinä, että sen pitää olla saatavilla aidosti kaikille lapsille.
Alue- ja kuntavaalit järjestetään yhtä aikaa huhtikuussa. STT haastattelee ennen vaaleja kaikki eduskuntapuolueiden puheenjohtajat.