Ilkka-Pohjalaisessa julkaistiin 19.2.2025 artikkeli Joni Hautamäestä, joka on hyvä esimerkki siitä, miten varhaisella puuttumisella voi olla iso vaikutus lasten ja nuorten elämään. Hautamäen tapauksessa varhaista puuttumista ei tapahtunut, vaan hän joutui kierteeseen, joka aiheutti hänelle sosiaalisia ongelmia.
Hautamäki oli ensimmäisinä kouluvuosina mallioppilas. Koulussa häntä alettiin kiusata veljen vammautumisen ja isän päihdeongelmien vuoksi. Hän puolustautui lyömällä kiusaajaansa, mikä pahensi hänen tilannettaan. Kiusaaminen jatkui edelleen. Lisäksi vanhempien ero ja huoli isästä ja veljestä kuormittivat häntä. Lopulta Hautamäestä itsestään tuli kiusaaja ja koulukin alkoi sujua huonosti. Hautamäen polku vei useisiin eri lastensuojelun yksiköihin ja psykiatriselle osastolle.
Hautamäki kokee nyt, että kukaan ei yrittänyt auttaa häntä kouluaikoina, vaan lapsena ollessaan hän jäi tilanteensa kanssa yksin. Aikuisena hänellä todettiin ADHD, joka osaltaan oli hänen haasteidensa taustalla.
Hautamäen tapauksessa aikuisten varhainen puuttuminen olisi saattanut pelastaa hänet laitoskierteeltä.
Onkin tärkeää, että aikuiset huomioivat lapset ja nuoret, joiden elämässä tapahtuu muutoksia tai perheessä on vaikeaa. Näitä tilanteita, kuten vanhempien ero, läheisten sairastuminen, päihdeongelmat, työttömyys, köyhyys ja kiusaaminen, voidaan helpottaa tukea tarjoamalla.
Toimivalta hyvinvointiyhteiskunnalta pitää löytyä ratkaisuja ja tukimuotoja, joiden avulla voidaan estää lapselle aiheutumasta pysyviä seurauksia.
Kouluissa on oltava riittävästi resursseja, jotta lapset saavat yksilöllistä tukea varhaisessa vaiheessa. Kouluissa oppimisen tuen malli uudistuu tänä vuonna painottaen varhaisen vaiheen tukea. Uudistuminen vaatii kuitenkin resursseja. Kunnissa on taattava riittävästi resursseja opettajien lisäkoulutukseen sekä erityisopetukseen ja koulunkäynnin ohjaajien palveluihin.
Lisäksi oppilashuollon palveluiden saatavuuteen on panostettava. Lapsella tulee olla mahdollisuus päästä oppilashuollon piiriin matalalla kynnyksellä, mikäli koulun aikuisilla tai huoltajilla herää huoli lapsen hyvinvoinnista. Jos lapsella epäillään neurokirjon piirteitä, pitää tutkimuksiin pääsyä helpottaa, sillä diagnoosin löytyminen voi parantaa tuen saantia. Kiusaamiselle tulee kouluissa olla tietenkin nollatoleranssi.
Lapsille tekee hyvää löytää mielekäs harrastus, joka tuo sisältöä elämään, luo yhteisöllisyyttä ja kontaktin luotettavaan aikuiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriön Harrastamisen Suomen mallin avulla voidaan tarjota maksuton harrastus koulupäivän yhteyteen. Kouluissa voitaisiin käynnistää harrastusetsivätoimintaa, joka auttaa löytämään harrastukset heille, jotka eivät vielä harrasta mitään.
Politiikalla, joka tukee perheitä ja lapsia vaikeissa tilanteissa, on iso merkitys lastemme tulevaisuudelle. Kunnissa ja hyvinvointialueilla on huolehdittava lapsista ja nuorista resursoimalla varhaisen tuen palveluihin sekä harrastusmahdollisuuksiin.
Tiina Virtakangas (sd.)
kunta- ja aluevaaliehdokas
Vaasa