Kun vastuulla on 5 000 sikaa ja saman verran syntymättömiä pikkupossuja, on oltava varma siitä, että eläinten hyvinvointi on taattu myös poikkeusolosuhteissa.
Lotta ja Marko Iso-Tuiskun tilalla Ilmajoen Kiikerinkylässä asia on otettu tosissaan. Varautumisen ansiosta tila selvisi loppuvuoden myrskyn aiheuttamasta 46 tunnin sähkökatkosta melko pienillä vahingoilla.
Jos varajärjestelmiä ei olisi, Hannes-myrsky olisi koitunut eläinten kohtaloksi nopeasti. Jo tunninkin sähkökatkos on sikatilalla katastrofaalinen.
– Kyse on elämästä ja kuolemasta, Marko Iso-Tuisku tiivistää.
Tärkeintä sähkö on ilmastointitekniikalle.
– Lanta ja eläimet tuottavat koko ajan lämpöä. Jos ilmastointi ei toimi, tilaan muodostuu liikaa hiilidioksidia ja happi loppuu. Siat alkaisivat kuolla hapen puutteeseen hyvin pian, Lotta Iso-Tuisku selvittää.
Sikalan ilmanlämpötila on eläinten koosta riippuen 20–27 astetta. Melko korkean yleislämpötilan lisäksi useilla osastoilla on lattialämmitys karsinoissa.
Farmin lämmitysjärjestelmä toimii hakkeella, mutta ilman sähköä omavaraisuudesta ei ole hyötyä.
– Jos sähköä ei ole, lämpöä ei saada tehtyä eikä siirrettyä. Lämmitysjärjestelmän jäätyminen talvisen sähkökatkoksen takia toisi muitakin isoja ongelmia, Marko Iso-Tuisku toteaa.
Varajärjestelmää pitää testata
Tilan varajärjestelmän sydän on aggregaatti eli laite, joka tuottaa sähköä bensiini- tai dieselmoottorilla. Kone käynnistyy automaattisesti lyhyidenkin sähkökatkosten aikana.
Hannes-myrskyn aikana aggregaatti hurisi yötä päivää ja nielaisi liki 300 litraa dieseliä. Sen hinnaksi tuli noin 450 euroa.
Iso-Tuiskun tilalla sähköä kuluu oman aurinkoenergiatuotannon lisäksi 240 000 kilowattia vuodessa. Vettä tarvitaan kolmisenkymmentä kuutiota päivässä.
Marko Iso-Tuisku painottaa, ettei pelkkä varavirtajärjestelmän olemassaolo riitä.
– Laitteistoa täytyy testata ja huoltaa säännöllisesti, että homma toimii hätätilanteessa. Meillä varajärjestelmä käynnistetään kerran kuukaudessa.
Iso-Tuiskut tietävät, että ainakin uudehkoilla ja lähivuosina investoineilla eläintiloilla on varauduttu omaan sähköntuotantoon. Se on välttämätöntä niin eläinten hyvinvoinnin kuin oman toimeentulon takia jo lyhyidenkin sähkökatkosten aikana.
– Aggregaatti on yleisin varajärjestelmä. Jotkut luottavat traktorin tuottamaan energiaan. En pidä sitä hyvänä vaihtoehtona. Mitäs jos on 25 astetta pakkasta eikä traktori käynnisty? Lisäksi traktori ei ala tuottaa sähköä automaattisesti, Marko Iso-Tuisku kertoo.
Oma varautuminen tärkeää
Iso-Tuiskujen sähköjen katkeaminen aiheutui mitä todennäköisemmin siitä, että naapurin hallin kattopelti lensi sähkölinjan päälle.
– Meille sähkön toimittaa Elenia. Emme sinne heti soitelleet, kun näimme myrskyn tuhot ja tiesimme, että heillä riittää tekemistä moneksi päiväksi. Lopulta oli pakko ottaa yhteyttä, kun kuivaajalta olisi pitänyt saada jyviä. Varavirtajärjestelmä ei valitettavasti tuota sähköä viljankuivaamolle saakka eikä sieltä saa jyviä kärryille ilman sähköä, Marko Iso-Tuisku kertaa loppuvuoden tapahtumia.
Kodin puolella Iso-Tuiskuilla ei ollut hätää, sillä aggregaatti tuottaa sähköä myös sinne. Myrskytuhot muistuttivat kuitenkin siitä, että viranomaisten viime aikoina painottama kotivara on oikeasti tärkeä ja pienellä vaivalla hoidettava asia.
– Asumme kaukana keskustasta. Meillä on aina sen verran ruokaa, että pärjätään vähintään muutama päivä. Pitkä sähkökatkos ei ole romanttista oleskelua kynttilänvalossa. Pakkanen viilentää sisätilat nopeasti. Tavallisten kotitalouksienkin olisi hyvä hankkia pieni aggregaatti, Lotta Iso-Tuisku vinkkaa.
