Pienetkin hengityshetket tarjoavat aivoille lomaa ylikuormituksesta. Myös ajatus kulkee kirkkaammin.
Stressi kipristää vatsan mykkyrälle. Hartiat pingottuvat, huimaa. Otsa on kurtistunut huolesta kasaan. Päätösten tekeminen ei tahdo sujua.
Stressaantunut henkilö hengittää usein nopeasti rintakehän yläosalla, sanoo stressinhallinta- ja hyvinvointiterapeutti Carina Granö-Träskelin.
– Mutta jo kolme syvää uloshengitystä auttaa kehoa rauhoittumaan.
Granö-Träskelinin mukaan syvään hengitellessä on itse asiassa mahdotonta kokea kiirettä.
– Kun keskittyy vain yhteen asiaan, eli tässä tapauksessa hengitykseen, kehon lisäksi myös mieli rauhoittuu.
Syvään hengitykseen tottumattomalle harjoitukset saattavat aiheuttaa ensin huimausta. Silloin Granö-Träskelin kehottaa istahtamaan hetkeksi, hengittämään normaalisti ja jatkamaan harjoitusta sen jälkeen.
– Hengitykseen kyllä tottuu vähitellen.
Monelle kellon kanssa kilpaa rientävälle ajan ottaminen pelkkään hengittelyyn tuntuu typerältä ajatukselta.
– Vanha viisaus kuitenkin sanoo, että jos 10 minuuttia tuntuu liian pitkältä ajalta, tarvitsisit oikeastaan 20 minuuttia.
Granö-Träskelinin mukaan parempi on tehdä hengitysharjoituksia edes pari minuuttia kuin ei ollenkaan.
– Yleensä ihmiset ylipäätään yrittävät tehdä liikaa ja liian täydellisesti. Aluksi voi hyvin keskittyä vain hengitykseen ja yhteen liikkeeseen. Seuraavan liikkeen voi opetella sitten, kun ensimmäinen sujuu.
Liikkeet voi tehdä milloin vain. Granö-Träskelin itse suosii aamua, jolloin mieli ei ole vielä niin täyttynyt virikkeistä.
– Mutta jollekin toiselle ilta tai vaikka lounastauko voivat sopia paremmin. Mikä aika tahansa on parempi kuin odottaa täydellistä ajankohtaa ja jättää siksi tekemättä.
Jos kotona on pieniä lapsia tai työ erityisen kiireistä, Granö-Träskelin vinkkaa menemään vaikka vessaan vain hengittämään hetkeksi.
Puhallustauko voi löytyä myös esimerkiksi lapsen harrastuksen aikaan, jos harjoitusten päättymistä joka tapauksessa täytyy odottaa.
– Myös punaisissa liikennevaloissa ehtii hyvin vetää muutaman syvän hengenvedon, Granö-Träskelin vinkkaa.
– Jokaisella on omat juttunsa, mutta mieti hetken, mikä kaikki on elämässäsi pakollista juuri nyt. Mitä voi ehkä siirtää tai jättää kokonaan tekemättä? Mieti myös, toimitko oman hyvinvointisi puolesta vai sitä vastaan.
Stressinhallintaterapeutti kutsuu hengitysharjoituksia aivojen lomaksi.
– Harjoitusten jälkeen aivot toimivat paremmin. Teet parempia päätöksiä ja olet todennäköisesti myös parempaa seuraa.
ELINA PAJUNEN
Stressijärjestelmä on alun perin kehittynyt turvaamaan selviytymistä henkeä uhkaavissa tilanteissa.
Äkillisessä stressireaktiossa elimistö erittää stressihormoneja, kuten adrenaliinia ja kortisolia. Niiden avulla pystymme hetkellisesti parantamaan suorituskykyä.
Ongelmana on stressin pitkittyminen, jolloin keho ja mieli alkavat oireilla.
Stressaavassa tilanteessa aivorunko aktivoituu ja sytyttää autonomisen hermoston sympaattisen reaktion. Myös aivojen pelkokeskus, mantelitumake, aktivoituu. Tällöin looginen ajattelu ei toimi.
Sydämen syke ja verenpaine nousevat. Hengitys muuttuu pinnalliseksi. Keho on levoton ja kylmä, ajatukset sekavia ja keskittyminen vaikeaa. Myös nukahtaminen on hankalaa.
Lähde: Juha Siira, Karita Palomäki: Kehon viisaat viestit. 2016
Juttu on julkaistu lehdessä 30.8.2016.