Koko suomalainen ay-liike on saanut taas viestin Suomen hallitukselta. Tämänkin viestin mukaa äärioikeistolainen Purra & Orpon hallitus on leikkaamassa työntekijöiltä lisää. Meiltä kaikilta SAK:n, STTK:n ja Akavan liittoihin kuuluvilta halutaan leikata jäsenmaksun verovähennysoikeus, joka ollut voimassa vuodesta 1968. Meitä, joita asia koskee, ei ole aivan vähän. Toimillaan hallitus tiivistää ay-liikkeen yhteenkuuluvuutta. Juuri pidetyt vaalit pitkälti kertoivat kansan mielipiteen istuvan hallituksen toiminnan laadusta.
Tässä maassa siis halutaan murtaa työntekijän ääni pala palalta Orpon hallituksen aikana. Pyritään siirtämään valta neuvottelupöydistä työnantajien yksipuolisen vallan alle. Pyritään tekemään liitoista hampaattomia ja työntekijöistä hiljaisia. Sanotaan vaan, että lakot ovat vanhanaikaista. Sanotaan, että järjestäytyminen liittoihin on turhaa. Sanotaan, että markkinat kyllä hoitavat. Sanotaan vielä, että tämä on välttämätöntä talouden vuoksi. Että on pakko joustaa, pakko leikata, pakko sopeutua.
Samaan aikaan hallitus haluaa, myös alentaa entisestään yhteisöveron määrää. Mistä vastaavat tulot sitten taas leikataan? Se tarkoittaa sitä, että samaan aikaan kun työntekijöiden oikeuksia leikataan, pörssiyhtiöt jakavat historian suurimpia osinkoja. Se tarkoittaa sitä, että valtio tarjoaa miljardien verohelpotuksia suuryrityksille, mutta vaatii hoitajaa, varhaiskasvattajaa, rakennusmiestä ja duunaria kiristämään vyötä. Oikeus ja kohtuus ovat kaukana.
Tämä maa ei kuitenkaan pyöri hallitusohjelmien, pääomien tai konsulttien varassa. Se pyörii työntekijän arkisella työllä. Että joku nousee aamulla aikaisin, menee tehtaan liukuhihnalle, kaupan kassalle, hoitaa vanhuksia, opettaa lapsia, siivoaa toimistot ja korjaa tiet, jne. Ja jos ihmisten työtä ei arvosteta, jos siitä tehdään epävarmaa, matalapalkkaista, uuvuttavaa ja oikeuksia vailla olevaa, niin silloin ei ole enää kyse tehokkuudesta. Silloin on kyse ihmisen riistosta.
Ammattiliitot eivät ole onnellisen maan ongelma. Ne ovat ratkaisu. Yhteinen sopiminen ei ole jarru. Se on vakaan kehityksen tae. Lakko ei ole häiriö. Se on oikeus ja viimeinen keino, kun muu ei auta. Ay-liike ei ole eilistä. Se on huomisen elinehto, jos haluamme ylläpitää reilua yhteiskuntaa. On tärkeää muistaa, että nämä saavutukset eivät ole tulleet itsestään.
Työväen Vappua vietetään tässä ajassa. Vappuviestinä Orpolle & Purralle on syytä taas kerran toistaa:
Jos härskejä olette, työntekijöiltä voidaan leikata, mutta meitä ei voi vaientaa. Meitä ei voi hajottaa. Meitä ei voi lahjoa. Kun oikeuksia poljetaan, vastassa teillä on liike, joka ei kumarra rahaa, vaan seisoo aina työntekijän puolella. Työntekijällä on yksi ääni, mutta sen henki on yhteinen. Vappuna se henki on voimissaan ja taistelee. Hyvää Vappua toverit.
Arne J. Mäenpää
Vaasan Metallityöväen ammattiosasto 28:n jäsen