Vappua juh­li­taan Sei­nä­joel­la Kes­kus­to­ril­la ja Tör­nä­vän kar­ta­nol­la – Opis­ke­li­jat bi­let­tä­vät seit­se­män päivää

Vapputorilla kävijöiden määrää on vaikea laskea, mutta Keskustori on varsinkin hyvällä säällä täynnä koko päivän.

Kuva: Antti Lepistö

Vappua vietetään Seinäjoella tänäkin vuonna perinteiseen tapaan.

Monen mielestä tunnelmaan pääsee parhaiten Keskustorilla järjestettävässä vapputapahtumassa. Sinne kokoonnutaan tuulettamaan ylioppilaslakkeja, tapaamaan tuttuja sekä tietenkin maistelemaan kevään ensimmäisiä jäätelöannoksia.

Vappua on Seinäjoella vietetty vuosien varrella kolmella eri torilla. Tapahtuman on alusta saakka järjestänyt suunnistusseura Rasti-Jussit. Vapputorivastaava Mauno Näsi on ollut mukana järjestelyissä alusta saakka eli nelisenkymmentä vuotta.

–En millään muista, mikä vuosi tori järjestettiin ensimmäisen kerran. Myyjistä monet tulevat vuodesta toiseen ja siitä voi päätellä, että kauppa käy. Varsinkin hyvällä säällä heitä saa ihan patistaa laittamaan kimpsut ja kampsut kasaan päivän päätteeksi, Näsi kertoo.

Vapputorirumba tuo kymmenkunta prosenttia yhdistyksen tuloista.

– Vapputori on seurallemme tärkeä tulonlähde. Tuotto käytetään lasten ja nuorten suunnistusharrastuksen tukemiseen, Näsi sanoo.

Ohjelmaa on

Kuhina torilla alkaa 1. toukokuuta kello 8.30 ja päättyy 17.30. Paikalle on tulossa parisenkymmentä myyjää. Kaikki eivät mahdu torille.

– Myyjiä on sijoitettu Kalevankadulla ja Koulukadulla oleville väliaikaisille myyntipaikoille, Näsi infoaa.

Ohjelma paviljongin lavalla alkaa kello 10.15, jolloin tervehdyssanat lausuu Ilmari Ylä-Autio, joka edustaa lauantaisin kävelytapahtumia järjestäviä Katupoikia sekä Suomalaisen tangon Satumaa yhdistystä.

Hänen jälkeensä lavan valtaavat toissa vuoden tangonuori Saaga Timonen ja viime vuoden tangonuorikilpailun finalisti Julius Korpi.

Perinteiseen malliin luvassa on myös puolueiden ohjemaa. Rautatieläisten soittokunta esiintyy ennen Sirkus Muudin esitystä.

Johanna Säilä-Jokinen ja Jari Jokinen kuvauttivat itsensä ensimmäisessä Törnävän kartanon vapputapahtumassa.

Kuva: Anita Stenfors

Törnävästä Kaivopuisto

Parina viime vuotena Seinäjoen toiseksi vapunviettopaikaksi on muodostunut Törnävän kartanon ympäristö. Vappupiknik järjestetään siellä tänäkin vuonna. Jos eväät unohtuvat kotiin, voi herkuttelemassa käydä kartanon kahvilassa.

Tapahtumassa on paljon perheille sopivaa ohjelmaa kello 11–15. Luvassa on ainakin Seinäjoen Ammattikorkeakoulun opiskelijoiden suunnittelemia liikunta- ja leikkipisteitä sekä aarteenetsintäpeli, joka on toteutettu suomeksi, englanniksi ja ukrainaksi. Pohjanmaan Liikunta ja Urheilu järjestää liikuntatehtäviä.

Viihdettä yleisölle tarjotaan karaoken ja tanssin muodossa. Latinorytmeillä Törnävän alueen täyttää jälleen seinäjokelainen SaborLatino.

– Salsaa vedetään kolme tuntia putkeen. Olen ollut ihan yllättynyt, miten hyvin yleisö on innostunut tanssimaan. Kun on ollut hyvä sää ja vappu, ihmiset vaikuttavat estottomilta ja ovat valmiita kokeilemaan uusia asioita, selvittää Seinäjoen kaupungin johdon sihteeri Anita Stenfors.

Stenfors on katsellut sääkarttoja tarkasti ja iloitsee, että ennustusten perusteella perjantaina pitäisi olla mukava kevätilma.

– Ensimmäisenä vuotena paikalla oli 500 henkeä ja viime vuonna tuhat. Nyt odotamme jopa paria tuhatta henkeä, Stenfors kertoo.

Alueelle on haettu Helsingin Kaivopuistosta tuttua tunnelmaa. Pääkaupungin vapun yksi tärkeimmistä hahmoista on Manta eli Havis Amanda. Se on Helsingin kauppatorilla sijaitseva patsas, jonka opiskelijat pesevät ja lakittavat vappuisin.

Mantaa eli Havis Amandaa Seinäjoella esittää Muusa-patsas, joka sijaitsee Törnävän kartanossa. Opiskelijoita houkutellaan paikalle kaupungin uusilla haalarimerkeillä.

Seinäjoen kaupungin uudet haalarimerkit ovat jaossa Törnävän alueen tapahtumassa vappupäivänä.

Kuva: Anita Stenfors

Opiskelijoiden pitkä vappu

Opiskelijoiden vappu kestää tunnetusti pitkään. Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta Samo järjestää ohjelmaa seitsemänä päivänä.

Vapun aloitusbileet pidettiin viime viikon keskiviikkona. Ravintolajuhlinnan lisäksi ohjelmaan kuuluu esimerkiksi liikuntaa, vesipyssysotaa, leffamaraton ja äänimaljarentoutusta.

Moni on jo huomannut kaupungilla liikkuvat nuoret, jotka ovat pukeneet ylleen työmiehen haalareita muistuttavan asun. Opiskelijahaalarin väri kertoo asun käyttäjän opintoalan. Haalariin ommellut merkit puolestaan ovat muistoja tapahtumista.

Merkkien eteen pitää tehdä töitä. Vapun aikana merkin voi  hankkia esimerkiksi keskiviikon approtapahtumassa eli baarikierroksella. Siinä yhden päivän aikana on kierrettävä 13 anniskeluravintolaa. Jokaisessa on nautittava yksi juoma. Vaatimuksen toteutuminen todennetaan leimapassilla.

– Drinkki voi olla myös alkoholiton, painottaa Samon puheenjohtaja Jenni Reinholm.

Mistä opiskelijat saavat rahat pitkään juhlintaan?

– Vappu on opiskelijoiden kevään kohokohta ja siitä varten säästetään vaikka jättämällä muita tapahtumia väliin. Monet käyvät töissä. Osallistujamäärissä näkyy kuitenkin selvästi se, ettei opiskelijoilla enää ole rahaa osallistua ohjelmaan. Toki mukana voi olla, vaikka ei passia täyttäisikään, Reinholm selvittää.

Seinäjoen ammattikorkeakoulun opiskelijat pesivät Jussi-patsaan ensimmäistä kertaa viime vuonna. Aikaisemmin he ovat kuuranneet rautatieaseman edustalla olleen patsaan.

Kuva: Ronja Kantola

Jussi saa pesun ja lakin

Opiskelijoiden vappu huipentuu vappuaattona, jolloin Keskustorin reunalla seisova Jussi-patsas pestään kello 14.30. Myöhemmin ukko saa päähänsä insinöörilakin.

Samana päivänä on vapun päätösbileet ja haalarikaste OmaSp Stadionilla. Koska jalkapallostadionilla ei ole virtaavaa vettä, kastettavat eli lähinnä ensimmäisen vuoden opiskelijat päätyvät kentän nurmikonkastelusadettimien alle.

– Kaste tekee ensimmäisen vuoden opiskelijoista eli fukseista oikeita opiskelijoita. Toki muutkin saavat mennä kastautumaan. Sadettimien alla on hyvä mahdollisuus pestä haalarit, Jenni Reinholm.

Haalarikaste on tärkeä opiskelijaperinne, joka etenkin yliopistoissa antaa syksyllä opintonsa aloittaneille oikeuden käyttää ainejärjestön haalareita.

Kasteen yhteydessä annetaan fuksivala, jossa muun muassa luvataan juhlia kunnolla, mutta myös opiskella tarpeeksi.

Reinholm kertoo, että Seinäjoen ammattikorkeakoulussa säännöt esimerkiksi haalarin käytölle ja fuksikasteelle ovat yliopistoja löyhemmät.

– Emme halua eriarvoistaa opiskelijoita. Haalarit voi pukea päälle heti ne saatuaan. Ylioppilaslakki ei bileasuun kuulu, koska ammattikorkeakouluun kaikki eivät tule lukiosta.

Haalareita ei pestä koneessa

Haalareiden pesemisessä Samolla on yhtä tiukat säännöt kuin yliopistoissa.

– Haalarit saa pestä vain silloin, kun ne ovat käyttäjänsä päällä. Opiskelija voi mennä haalarit yllä vaikka uimaan tai seistä suihkun alla. Pesukoneessa peseminen on niin paheksuttavaa, etteivät siihen sortuneet varmasti kerro asiasta, Reinholm avaa opiskelijakulttuurin saloja.

Opiskelijat eivät ota haalarin pesemisestä stressiä, sillä likainen haalari kertoo mukavista bileistä.

– Mitä likaisemmat haalarit, sen mukavammin opiskeluaika on sujunut, Reinholm selvittää.

Korjattu 30.4. kello 12.55 tieto siitä, että Törnävän Koivupuistossa tanssitaan salsaa, ei sambaa.