Vankiloilla ei ole riittävästi esimerkiksi arabiankielen tulkkeja kääntämään materiaalia. "Periaatteessa kirjeissä on mahdollista toimittaa vankiloihin esimerkiksi pommiohjeita", sanoo turvallisuuspäällikkö Juha Eriksson.
Vieraskielisen väkivaltaiseen ääriajatteluun kannustavan materiaalin tunnistaminen ontuu vankiloissa. Tämä kävi selväksi keväällä päättyneessä vankien radikalisoitumisen tunnistamisprojektissa.
–Meillä ei ole esimerkiksi arabiankielen taitoista henkilökuntaa, jotta sisällöstä saataisiin selvää. Periaatteessa kirjeissä on mahdollista toimittaa vankiloihin esimerkiksi pommiohjeita, toteaa projektia vetänyt turvallisuuspäällikkö Juha Eriksson Rikosseuraamuslaitoksesta Lännen Medialle.
Vankiloilla on oikeus rajoittaa vankien yhteydenpitoa vain perustellusta syystä, kuten rikosepäilyn takia. Tällöin vankilalla on oikeus tutkia vangin postilähetys tai jopa lukea kirje tai estää lähetyksen kulku.
Tämä ei kuitenkaan auta, jos tulkkeja ei ole tarjolla.
–Tähän saakka olemme onneksi saaneet virka-apua käännöstyöhön, jotta vankilat itse eivät sentään jakaisi uskonnollisen kirjallisuuden joukossa esimerkiksi jihadismiin kannustavaa materiaalia.
Väkivaltaiseen ääriajatteluun kannustavan materiaalin tunnistaminen on vankiloissa tärkeää ideologian leviämisen estämiseksi. Toisaalta radikalisoitumisprojektin havaintojen mukaan ääriajattelu leviää vankiloissa ensisijaisesti henkilökohtaisten kohtaamisten kautta.
–Vankilakulttuuriin kuuluu, että joku sanelee, mitä pitää tehdä tai jättää tekemättä. Myös viranomaisuusvastaisuus on yleistä, Eriksson kuvailee.
Koska radikalisoituminen tapahtuu usein juuri vankiloissa, vankiloilla on tärkeä rooli sen ehkäisyssä. Erikssonin mukaan tärkeintä on tunnistaa haavoittuvat, vaikutuksille alttiit vangit ja pitää heidät erillään radikalisoituneista vangeista.
–Jatkuva muutosten havainnointi vankien käytöksessä, keskustelu ja huolenpito auttavat henkilöä tuntemaan itsensä hyväksytyksi ja estämään syrjityksi tulemisen kokemukset.
–Tällä voi olla ratkaiseva rooli henkilön suhtautumisessa yhteiskuntaan, Eriksson korostaa.
Oikeudenkäynti Turun elokuisista tapahtumista jatkuu toukokuun puoleenväliin saakka. Terrorismirikoksista syytetty Abderrahman Bouanane on oikeuskäsittelyn aikana käyttäytynyt arvaamattomasti ja aggressiivisesti.
Vakaviin persoonallisuushäiriöihin erikoistunut psykiatri Gustav Schulman arvioi aiemmin (12.4.) Lännen Medialle, että syytetyn käytöksen taustalla saattaa olla halu jatkaa terrori-iskua ja toive saavuttaa yhä marttyyrikuolema.
–Muiden henkilöiden turvallisuutta toistuvasti vaarantavan vangin sijoittaminen on haasteellista. Eristämistä on vältettävä, mutta jos uhan takia on välttämätöntä, henkilö on mahdollista eristää vaikka loputtomaksi ajaksi, toteaa turvallisuuspäällikkö Eriksson Risestä.
Eristäminen voidaan toteuttaa tarvittaessa kaikissa suljetuissa vankiloissa. Päätöksen eristämisestä tekee vankilanjohtaja korkeintaan 30 vuorokaudeksi kerrallaan.
–Vanki ei saa olla eristysaikana tekemisissä muiden vankien kanssa. Yhteydenpitoon ja vähintään tunnin päivittäiseen ulkoiluun hänellä on oikeus, Eriksson kuvailee.
–Väkivaltauhkaa aiheuttavan vangin kanssa asioimiseen on varattava riittävästi henkilökuntaa ja oikeanlaiset välineet. Etälamautin on tällä hetkellä vankiloissa tehokkain ja turvallisin tapa saada riehuva vanki hallintaan.
Järein keino on siirtää vanki varmuusosastolle Riihimäen vankilaan. Päätöksen siirrosta tekee Risen pääjohtaja korkeintaan kolmeksi kuukaudeksi kerrallaan.
Rebekka Härkönen
