Suomi ikääntyy ja sen myötä ihmisten tarpeet palveluille kasvavat. 2000-luvun hallituskaudesta toiseen jatkunut kehitys on ollut laitoksista kotiin ja sairaalasta kuntoutukseen. Hieno ajatus on ollut, että koti on jokaiselle paras paikka, eikä sairaala voi olla kenenkään koti, mutta tämä ei aina ikävä kyllä toteudu riittävän hyvin.
Sairaalaosastojen sulkemisen myötä on rakennettu runsaasti ns. tehostetun palveluasumisen eli ympärivuorokautisen hoidon asumispaikkoja. Tarvetta on ilmennyt myös kevyemmälle, kodin ja tehostetun asumisen väliselle asumismuodolle.
Tehostetussa palveluasumisessa suurimpana ongelmana on ollut henkilöstövaje. Siksi Marinin hallitus sääti jo kautensa alussa sitovan henkilöstömitoituksen. Samalla, kun hoitajien määrää lisättiin, määriteltiin hoitotyöksi laskettava työ tarkemmin niin, ettei se sisällä tukitöitä, kuten siivoamista ja ruoan valmistamista. Tämäkin tehtiin lisäämään hoitotyöhön käytettävää aikaa.
Myös kotihoitoa tarvitsee kasvava määrä ihmisiä. Nykyisellään kotihoidon palvelut ja niiden resurssit eivät kuitenkaan vastaa tarpeita.
Media on nostanut esiin suoranaisia laiminlyöntitilanteita, joissa henkilö ei enää ole pärjännyt kotona kotihoidon tukemana, vaan olisi tarvinnut paikan asumisyksikössä.
THL:n kyselyssä kahdeksan prosenttia kotihoidon asiakkaista vastasi, että ei ole saanut riittävästi kotihoidon palvelua. Lisäksi 18 prosenttia asiakkaista oli kokenut, että hoitajilla on ollut heille vähemmän aikaa kuin he olisivat halunneet.
Ongelmia on kotihoidon lisäksi myös muissa ikääntyneille suunnatuissa palveluissa. Marinin hallitus puuttuu tähän uudistamalla iäkkäiden palveluita koskevan lainsäädännön kokonaisuudessaan kuluvalla hallituskaudella.
Tällä viikolla eduskuntaan annettiin uudistuksen toinen vaihe, jolla vahvistetaan kotihoidon resursseja ja laatua, kehitetään asumisen välimuotoisia ratkaisuja ja palvelujärjestelmää, tehostetaan omavalvontaa ja vanhuspalvelujen johtamista sekä otetaan käyttöön teknologisia ratkaisuja iäkkäiden henkilöiden kotiin annettavissa palveluissa.
Kaikkein tärkeintä on, että jokainen voi kokea kotona asumisen turvalliseksi. Turvallisuus on tärkeää paitsi ihmiselle itselleen, myös omaisille, jotta he voivat luottaa läheisensä olevan turvassa ja saavan tarvitsemansa hoidon.
Turvallisuuden lisäämiseksi jatkossa kotihoitoa on järjestettävä henkilön tarpeen mukaan vuorokauden ajasta riippumatta, myös öisin. Lisäksi esitykseen sisältyvät ympärivuorokautiset turvapalvelut ja niiden toteuttamiselle säädettäisiin yhtenäiset laatuvaatimukset.
Palveluvalikoiman ja palvelujen monimuotoisuuden laajentamiseksi lakimuutos mahdollistaa erilaisten asumispalvelumuotojen toteuttaminen samassa rakennuksessa. Muutos parantaisi mahdollisuuksia saada tarpeisiin vastaavia palveluja ja lisätä palveluja tarpeen mukaan ilman, että ihmisen täytyy muuttaa.
Iso kysymys kaikilla sote-aloilla on henkilöstön saatavuus. Laki parantaa myös työntekijöiden työolosuhteita ja tuo lisää aikaa työn tekemiseen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten saatavuudessa on vaikeuksia ja sen vuoksi työntekijöiden riittävyyttä turvaavien säännösehdotusten lisäksi on käynnistetty hanke henkilöstön saatavuuden ja riittävyyden turvaamiseksi.
Matias Mäkynen
SDP:n kansanedustaja Vaasasta