Kahdeksantoista valokuvamuotokuvaa on asetettu esille Vaasan Vuorikodin senioritalon taidekäytävälle. Jokaisesta kuvasta katsoo takaisin iäkäs ihminen.
Valokuvat on ottanut vaasalainen ammattivalokuvaaja Saija Rantasalo Seppälän Valokuvaamosta.
– Halusin näyttelyssä tuoda esiin vanhoja ihmisiä, näyttää heille itselleen ja katsojille, kuinka kauniita ja arvokkaita he ovat.
Kaikki kuvattavat ovat Vuorikodin asukkaita. Senioritalossa asujat asuvat omatoimisesti yksiöissä tai pariskunnittain kaksioissa.
Rantasalo rakensi heille kuvauspäivän ajaksi studion Vuorikodin yhteiseen olohuoneeseen. Kuvaustilanne oli intensiivinen.
– Nopeasti huomasi, kuinka kuvattava ja kuvaaja muodostivat aivan oman kuplansa, jota ei häirinnyt mikään, Marika Fält Vaasan kaupungin tuetun työllistämisen palveluista kertoo.
Juuri se onkin Rantasalolle tärkeää. Se, että hän kuvaustilanteessa saa kuvattavansa rentoutumaan ja sitä kautta löytää tämän oman, aidon itsensä ja saa sen napattua juuri oikealla hetkellä kameralle.
"Noinko kaunis olenkin"
Toinen syy, miksi hän halusi tehdä näyttelyn, oli se, että vanhempia ihmisiä muotokuvataan harvoin. Hän toivoisi tähän muutosta.
– Monelta meiltä löytyy rippikuvat, valmistujaiskuvat ja hääkuvat. Mutta siihen se yleensä jää, hän sanoo.
Omia lapsia kuvataan myös paljon, mutta mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä näkymättömämmäksi hän itse kotialbumeissa usein tulee.
Muotokuvalla voi kuitenkin olla hyvin isokin merkitys ihmiselle itselleen.
Rantasalo puhuu positiivisesta valokuvauksesta. Kun kameran kääntää itseensä vuosien, ellei vuosikymmenien, jälkeen, voi lopputulos yllättää.
– Hyvin monelta sain kuulla kommentteja kuten "noinko kaunis olenkin", tai "olenpa minä vieläkin arvokkaan näköinen".
Juuri se on ollut Rantasalon tähtäimessä kameran laukaisuhetkellä ja juuri tällaiset kommentit ovat positiivisen valokuvauksen ydintä.
Eli kuvattava alkaa omakuvan kautta nähdä itsensä aiempaa positiivisemmin.
Helpparit auttamassa
Suomalainen taiteilija ja sosiaalipedagogi Minna Savolainen on kehittänyt voimauttavan valokuvan, jota käytetään esimerkiksi sosiaali- ja terveysaloilla. Siinä valokuva toimii vuorovaikutuksen, identiteettityön ja hyvinvoinnin tukemisen välineenä.
– Tätäkin voisi kutsua voimauttavaksi valokuvaksi, Rantasalo hymyilee.
Valokuvan taide ja sosiaalityö kohtasivat nekin voimauttavalle valokuvalle ominaiseen tapaan Rantasalon kuvausprojektissa. Kohtaaminen oli osin hyvin konkreettista.
Vaasan kaupungin tuetun työskentelyn palveluiden piiriin kuuluvat helpparit eli työkokeilijat olivat kuvausprojektissa mukana.
– He hoitivat kuvattavien hiukset kuvauskuntoon, kampasivat ja föönäsivät, Marika Fält kertoo.
Lisäksi kuvattavat valitsivat ylleen kauneinta tai komeinta, mitä vaatekaapista löytyi.
Saija Rantasalon valokuvanäyttely on esillä Vaasan Vuorikodin taidekäytävällä ainakin kesän alkuun saakka. Näyttelyä pääsee katsomaan päivittäin klo 8–16.
