Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat Suomessa 1,3 prosenttia kesäkuussa verrattuna vuoden takaiseen, kertoo Tilastokeskus. Kuudessa suurimmassa kaupungissa eli Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Vantaalla, Oulussa ja Turussa hinnat laskivat muuta maata enemmän: yhteensä kaksi prosenttia.
Eniten hinnat laskivat Vantaalla (viisi prosenttia) ja Turussa (reilut kolme prosenttia). Suurista kaupungeista vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat ainoastaan Espoossa, vajaat kaksi prosenttia.
Yliaktuaari Sami Penttilä Tilastokeskuksesta sanoo tiedotteessa, että hintojen eriytyminen pääkaupunkiseudulla alkoi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Helsingissä hinnat ovat nousseet eniten, kun taas Vantaa on pärjännyt heikoiten.
Hän tosin huomauttaa, että 2020-luvulla Espoo on ohittanut Helsingin hintakehityksessä, mikä näkyy myös tuoreissa luvuissa.
Suurten kaupunkien ulkopuolella hintojen lasku oli kesäkuussa huomattavasti maltillisempaa, sillä hinnat putosivat vain 0,1 prosenttia edellisvuoden kesäkuusta.
Penttilän mukaan asuntomarkkinoiden romahdus vuonna 2022 osui kaikkein eniten juuri suuriin kaupunkeihin, joissa indeksi on pudonnut noin 14 prosenttia huippulukemistaan.
– Suurten kaupunkien ulkopuolella vastaava pudotus on noin 12 prosenttia, Penttilä kertoo.
Kauppamäärät kasvoivat hintojen laskusta huolimatta
Vanhojen osakeasuntojen hinnat laskivat myös koko toisella vuosineljänneksellä eli huhti - kesäkuussa. Koko maan laskuprosentti oli sama kuin kesäkuussa: hinnat laskivat 1,3 prosenttia verrattuna viime vuoden toiseen neljännekseen.
Kuudessa suurimassa kaupungissa hinnat laskivat 1,2 prosenttia ja niiden ulkopuolella 1,4 prosenttia.
Hintojen laskusta huolimatta asuntokaupassa näkyi selvää kasvua kesäkuussa. Kiinteistönvälittäjien kautta tehtiin liki kolmannes enemmän vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen kauppoja kuin vuotta aiemmin.
Kauppamäärät kasvoivat myös koko toisella vuosineljänneksellä. Huhti–kesäkuun aikana kiinteistönvälittäjien kautta myytiin 16 prosenttia enemmän vanhoja osakeasuntoja kuin vuosi sitten.
Tilastokeskuksen tiedotteessa kerrotaan, että kauppamäärät kasvoivat toisella neljänneksellä erityisesti Vantaalla, jossa kasvua oli 29 prosenttia vuoden takaisesta.
Kaikkiaan pääkaupunkiseudulla kasvua oli 23 prosenttia ja alueen kehyskunnissa 26 prosenttia. Suurista kaupungeista kauppamäärät kasvoivat vähiten Turussa, mutta sielläkin kasvua oli kymmenen prosenttia.
Myös uusien osakeasuntojen hinnat laskivat koko maassa 1,8 prosenttia toisella neljänneksellä verrattuna vuoden takaiseen. Pääkaupunkiseudulla uusien asuntojen hinnat laskivat lähes kuusi prosenttia, kun taas muualla maassa hinnat nousivat 1,4 prosenttia.
Uusien asuntojen myyntimäärät vähenivät toisin kuin vanhojen osakeasuntojen. Uusien asuntojen kauppoja tehtiin huhti–kesäkuussa noin kymmenesosa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Hinnat eivät lähdekään nousuun?
Penttilä näkee, että vanhojen osakeasuntojen myyntiluvut viittaavat aitoon asuntomarkkinan piristymiseen. Hän kuitenkin toteaa, että hinnat odottavat yhä nousuaan.
Käännettä voidaan joutua odottamaan jopa ensi vuoteen. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että asuntojen hinnat pysyvät tänä vuonna pakkasella aiemmista odotuksista poiketen.
Hänen mukaansa kauppa käy asteittaisesta toipumisesta huolimatta edelleen vajaateholla, mikä pitää hinnat "pihtiotteessa".
– Vasta kauppamäärien nousu normaalia vilkkaamaksi pakottaa ostajat kisaamaan kohteista laajemmin, mikä nostaa myös toteutuneita kauppahintoja. Kuluvan vuoden hintakehitys jää pakkaselle vastoin odotuksia, Brotherus kirjoittaa analyysissaan.
Hän sanoo, että vaikka lainojen korot ovat tasaantuneet kahden prosentin tietämille, on taso silti turhan korkea Suomen taloudelle.
– Taloustilanteelle liian korkeat korot ovat keskeisin syy asuntomarkkinoiden hitaaseen toipumiseen, Brotherus arvioi.
Ekonomisti nostaa esiin kuluttajien heikon luottamuksen ja vähäiset asunnonostoaikeet. Brotheruksen mukaan asunnon ostoa on suunniteltu Suomessa yhtä vähän viimeksi markka-aikana.
– Vuoden 2025 tammi–heinäkuun ostoaikeet olivat surkeat. Matalampia lukuja on nähty viimeksi vuonna 2001, jolloin lompakoissa pidettiin vielä markkoja eurojen sijaan, Brotherus kertoo.