Kaakeliuuneja kärrättiin aikoinaan kaatopaikoille, mutta nyt ne ovat arvossaan.
Anja Britschgi asettelee puita komeaan jugend-tyyliseen kaakeliuuniin.
–Pidämme tässä talvisin silloin tällöin tulta tunnelman vuoksi. Uuni vetää todella hyvin, hän kertoo.
Vuonna 1911 rakennetussa kivitalossa ei ole enää asukkaille puuvarastoja, joten puita hankitaan säkki kerrallaan huoltoasemilta. Kaukolämmön vuoksi monista taloista purettiin 1930-luvulta lähtien kaakeliuuneja ja hävitettiin puuvarastot. 1960–70-luvuilla oli vallalla oikein purkuinto.
Britschgin ja hänen miehensä Ari Salmisen kotitalo on poikkeus: vuonna 1911 rakennetun jugendtalon kaikissa 13 asunnossa on jäljellä ainakin yksi toimiva kaakeliuuni. Makuuhuoneiden pönttöuunit on pitkälti poistettu.
–Kaikissa huoneistoissa on erilainen kakluuni. Ehkä asukas sai aikanaan valita mallin itse, miettii Salminen.
Salmisten kakluuni on punavihreä ja siinä on jugendin hengen mukaisesti koristeena oksien ja käpyjen kuvioita.
–Asunnon edellinen omistaja opasti meitä, että kuviot ovat pinjapuusta, eivät männystä.
Kun talo täytti sata vuotta, pieneen historiikkiin kuvattiin talon kaikki koristeelliset kakluunit.
Perhe ihastui kaunottareen olohuoneen nurkassa heti asunnon ostossa.
–Tuntui kivalta, että asunnossa on tällainen koriste, joka kuului sen alkuperäiseenkin asuun. Kaakeliuuni kuuluu talon tyyliin ja säilyttää vanhaa tunnelmaa, Britschgi sanoo.
–Lisäksi uuni on tärkeä vanhassa talossa ilmanvaihdon kannalta, lisää Salminen.
Jos talosta on joskus purettu kaakeliuuni, sen tilalle voi aina hankkia toki uuden. Vaihtoehtoja ovat muualla purettu vanha kaakeliuuni, käsityönä tehty, vanhoja malleja mukaileva uustuotanto tai tehdasvalmisteinen uuni.
Hintahaarukka on noin 3000–13 000 euroa.
Risto Saarela ja Ulla Härkönen-Saarela ovat hankkineet 1920-luvun puutaloasuntoonsa kaksi uutta uunia. Edellinen asukas oli purkanut pois vanhat kaakeliuunit ja rakentanut tilalle uudenaikaisen avotakan.
–Se oli hankala, eikä oikein toiminut, joten purimme sen pian pois.
Olohuoneeseen vanhan uunin paikalle hankittiin alkuperäisen korkuinen tehdasvalmisteinen uuni tuolloin vielä toimineelta Kermansavelta.
–Halusimme varaavan uunin, sillä se kuuluu vanhaan taloon.
Muutaman vuoden päästä entisestä lastenhuoneesta tuli ruokasali ja sinnekin tuli uuni.
–Ideana meillä on ollut asunnon kevytentisöinti. Kaikessa ei lähdetä ihan alkuperäisestä ja ratkaisut ovat käytännöllisiä, mutta kuitenkin vanhaan taloon hyväksyttäviä, Risto Saarela sanoo.
Valmisuunin paikalleen laitto vei muurarilta vain pari työpäivää, mutta kuivumisaikojen kanssa meni aikaa kaikkiaan noin kuukausi.
Uunissa paistetaan lastenlasten kanssa makkaraa, siellä haudutetaan yön yli uunipuuroa ja onpa siinä halstrattu silakoitakin. Tunnelman luojana elävä tuli on lyömätön.
–Kun tulee syksy, pimeys ja vesisateet, tulee tunne, että nyt laitetaan tuli uuniin, Ulla Härkönen-Saarela sanoo.
Talossa on kaukolämpö, mutta myös uunin tuoma lämpö miellyttää.
–Jos pakkasta on paljon ja vielä kova tuuli, uunin lämpö on luksusta, Risto Saarela huomauttaa.
Vuonna 1922 rakennetussa puutalossa on jäljellä isot puukellarit. Naapureilla Kivelä-Långforseilla on kaksi valkoista alkuperäistä kaakeliuunia ahkerassa käytössä.
–Pidämme tulta aika useinkin. Siitä tulee niin kiva lämpö ja tunnelma, Elina Kivelä sanoo.
–Juuri kaakeliuunien ja korkeiden huoneiden takia ihastuimme tähän asuntoon.
Kaakelimaakari Susanna Palovaara työskentelee yhden naisen yrityksessä, Hattulan kaakelitehtaassa. Hän valmistaa käsityönä perinteiseen tapaan oman malliston kaakeliuuneja sekä korjaa vanhoja uuneja.
10 vuotta kaakeliuunien parissa on vain kasvattanut niiden arvostusta.
–Kaakeliuunit ovat todella komeita. Ne ovat olleet alun alkaen ylemmän luokan kapistuksia ja sisustuselementtejä, joten ne on tarkoituksella suunniteltu kunkin vallitsevan tyylin mukaisesti. Hienon suunnittelun lisäksi kunnioitan ennen kaikkea käsityötaitoa, sillä ne eivät ole siitä helpoimmasta päästä valmistaa.
Hänen mukaansa myös kaakeliuunien muuraaminen on arvostettava käsityötaito, sillä se tehdään aina paikan päällä ja kaakelit kiinnitetään yksitellen toisiinsa sinkilällä ja rautalangalla.
–Lämmityslaitteina kaakeliuunit ovat yhtä päteviä kuin nykyaikaiset uunit, Palovaara huomauttaa.
Caption 1:
–Kaakeliuuni kuuluu tähän taloon ja asuntoon. Se on meillä yhteinen ihastuksen kohde. Toivottavasti tämä kaunotar saisi olla täällä aina tulevaisuudessakin, Anja Britschgi sanoo. KUVA: Jaakko Elenius
Caption 2:
1920-luvun puutaloasunnossa oli purettu vanhat kaakeliuunit, mutta Risto Saarela hankki viitisentoista vuotta sitten uuden uunin vanhalle paikalle. Pesonen-kissa nauttii myös lämmöstä. KUVA: Jarno Pellinen
Caption 3:
Elina Kivelän ja 1-vuotiaan Alisa Långforsin kotona on vanhat uunit. KUVA: Jarno Pellinen
Caption 4:
Jugend-tyylinen kaakeliuuni. KUVA: Jaakko Elenius