Vanhat suomalaiskallot kotiutetaan Ruotsista Suomeen vielä elokuun aikana, kertoo opetus- ja kulttuuriministeriö. Kallot on tarkoitus haudata niiden alkuperäisille löytöpaikoille, opetus- ja kulttuuriministeriön hallitusneuvos Joni Hiitola kertoo STT:lle.
Kyse on yli 80 pääkallon kotiuttamisesta Suomeen. Niistä valtaosa kulkeutui Ruotsiin rotututkijoiden haudankaivumatkalta 1870-luvulla.
Ryhmä kaivoi pääkalloja neljältä paikkakunnalta: Pälkäneeltä, Pielavedeltä, Rautalammilta ja entisen Enon kunnan alueelta Joensuusta. Selvästi eniten kalloja kaivettiin Pälkäneeltä.
Kaikki kotiutettavat kallot kuljetetaan ensin Pälkäneelle. Pälkäneen seurakunnan mukaan kallojen suunniteltu kuljetuspäivä on 20. elokuuta, mutta päivämäärä voi vielä muuttua.
Maria Josephson Karoliinisesta instituutista (KI) vahvistaa STT:lle, että pääkalloja ollaan kotiuttamassa elokuussa. Tarkka päivämäärä ei ole hänen mukaansa vielä tiedossa.
– Olemme KI:n puolelta erittäin iloisia siitä, että kotiuttaminen on nyt lähellä, olemme työskennelleet pitkään sen toteuttamiseksi, Josephson sanoo sähköpostivastauksessaan.
Kotiuttaminen voi vielä lykkääntyä
Pälkäneeltä kaivetut kallot on tarkoitus siunata ja haudata Pälkäneen rauniokirkolle syyskuun alussa. Tutkimusryhmä kaivoi Karoliinisen instituutin selvityksen mukaan pääkalloja rauniokirkon sisältä ja sen ympäristöstä.
– Olen varautunut myös siihen, että tämä (kallojen kuljetus) lykkäytyy. Ei tämä pitkään ole hämäläisittäin kestänyt, kuusi vuotta. Yllättävän nopeasti kuitenkin, koska pääkallot ovat olleet 150 vuotta Ruotsissa, Pälkäneen seurakunnan kirkkoherra Jari Kemppainen toteaa STT:lle.
Kirkkoherran mukaan kallojen hautaamiseen tarvitaan vielä Museovirastolta kajoamislupa.
Hallitusneuvos Joni Hiitolan mukaan ei ole vielä tietoa siitä, milloin muualta kuin Pälkäneeltä kaivetut kallot haudataan alkuperäisille löytöpaikoilleen.
Rotutukijat veivät kallot 1800-luvulla
Karoliinisessa instituutissa olevat suomalaiset pääkallot kerättiin ja toimitettiin Suomesta 1800-luvulla. Vanhimmat haudoista kaivetut pääkallot ovat todennäköisesti 1500- tai 1600-luvulta.
Pääkallot kiinnostivat ruotsalaisen antropologin Gustaf Retziuksen tutkimusryhmää, joka liikkui kesällä 1873 muun muassa Hämeessä. Matkan tuloksista valmistui kirja Finska kranier jämte några natur- och literatur-studier inom andra områden af finsk antropologi.
Ruotsin hallitus päätti Karoliinisen instituutin kokoelmissa olleiden kallojen luovuttamisesta Suomeen huhtikuussa. Karoliininen instituutti kertoo puolestaan kotisivuillaan, että instituutin historiassa on nykytiedon valossa epäeettisiä, epätieteellisiä ja jopa rasistisia aspekteja viitaten muun muassa Retziuksen työhön.
----
Korjattu aiempaa uutista klo 20:38: poistettu viittaus, jonka mukaan kaikki palautettavat kallot olisi kaivettu 1870-luvulla. Poistettu myös tarkat luvut eri paikkakunnilta kaivetuista kalloista epätarkkoina.