Keskustan presidenttiehdokas ja eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen sanoo Lännen Medialle, että mikäli Itämerelle syttyisi vakava konflikti, Natolle voisi olla hyödyllistä vetää Suomen ja Ruotsin alueet mukaan konfliktiin.
– Se, mitä [Naton yhdysvaltalainen varapääsihteeri Alexander] Vershbow sanoi, että Suomella ja Ruotsilla olisi mahdollisuus päästä konfliktiin mukaan, voi hyvinkin olla Naton intressissä – riippuen asetelmasta.
Lännen Median lehdissä julkaistiin sunnuntaina Vershbow´n haastattelu, jossa tämä sanoi, että Suomi ja Ruotsi voisivat tulla mukaan Naton sotilaallisiin vastatoimiin, jos Itämerellä puhkeaisi kriisi. Nato-johtaja myös sanoi, että Suomi voisi samalla saada liittokunnalta apua Itämeren konfliktitilanteessa.
Näin Vershbow sanoi haastattelussa:
– Se on todellakin mahdollista esimerkiksi silloin, jos Itämerellä on kriisi, joka hyvinkin saattaa vaikuttaa yhtä hyvin Nato-liittolaisiin kuin Suomeenkin. Nato saattaisi päättää vastata kriisiin sekä suojelemalla liittolaisia että auttamalla läheistä kumppania. Päätös perustuisi olosuhteisiin, ja kuten kaikkeen Natossa, siihen vaadittaisiin konsensusta.
Vanhanen painottaa, että juuri Naton konsensuslinja on syytä ottaa huomioon, kun spekuloidaan, auttaisiko Nato vai ei, jos konflikti kohdistuisi Suomeen. Hän painottaa, että mitään auttamisautomaattia ei ole, vaan ulkopuolisten auttaminen vaatii kaikkien Nato-maiden yhteisen hyväksynnän.
– Natossa on tälläkin hetkellä jäsenmaita, jotka äärimmäisen mustasukkaisia siitä, miten Nato ulkopuolisiin maihin suhtautuu.
Vanhanen myös painottaa, ettei Suomi ole Nato-jäsen, joten Suomella ei ole velvollisuuksia Nato-maiden suuntaan.
– Suomen rooli tällaisissa konflikteissa ratkeaisi ensisijaisesti Euroopan unionin kautta. Unionissa on hyvin vahvat yhteisvastuulausekkeet. Itämeren aluetta koskevassa konfliktissa EU:n huippukokous olisi välittömästi koolla.
Vanhanen pitää kuitenkin selvänä, ettei Suomi voisi pysytellä sivustaseuraajana, mikäli Itämeren alueelle syttyisi konflikti.
– Ei kannata lähteä etukäteen liikaa jossittelemaan, mutta on selvää, että olisimme mukana – oli se sitten taloudellista, diplomaattista tai sotilaallista osallistumista.
– Peruslähtökohta on se, että jos Suomen lähialueella syttyy sota, Suomen ensimmäinen tavoite on pyrkiä toimimaan tavalla, joka ei johda sotaa Suomen maaperälle.
JUHA VAINIO, HELSINKI / LÄNNEN MEDIA