Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla lentopalloilun juniorityö on Suomen huippua.
– Täällä on hyviä ja isoja seuroja, Nurmon Jymy ja Laihian Luja, iloitsee Etelä-Pohjanmaan lentopallojaoston kilpailupäällikkö Ari Hautala.
Junnu-uran jälkeen pelaajat kuitenkin katoavat, kun he lähtevät muualle opiskelemaan, ja Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta puuttuu lentopallon oma liigan seurajoukkue.
– Kun ei ole esikuvajoukkuetta liigassa, hyvä kaveri napataan muualle. Muutamia esimerkkejä on, että lähdetään liigajoukkueeseen muualle, kun täällä ei ole omaa. Täällä on kuitenkin paljon hyviä junnuvalmentajia. En sanoisi, että he ovat huonoja, kun he (nuoret joukkuepelaajat) pärjäävät hyvin, mutta hyppäyksessä junnuista aikuisiin on väliporras, Hautala sanoo.
Mutta voiko lentopalloilu elää ja hengittää muiden lajien puristuksessa Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla?
– Uskon. En ne niin hirvittäviä summia ole. Pitää vain lähteä järkevästi. Laihiakin (Lujattarien naisten liigajoukkue) meni ehkä vähän siinä, että ne lähti ihan suoraan. Otettiin velka ja iso porukka. Jostain pitää lähteä. Siellä mentiin tätä kautta, ja se valitettavasti epäonnistui.
Lujattaret ajautui lopulta konkurssiin vuonna 2009.
– Pitää olla hyvä taustaryhmä, joka on tekemisissä liike-elämän kanssa. On terve suunnitelma. Vähän pitää jättää pelivaraa. Jos jatkuvasti on velkataakka päällä ja velat kasvavat koko ajan, se on tuhoon tuomittu tie.
Kauhajoen Karhun miesten korisliigajoukkue on hyvä esimerkki siitä, miten homman pitää pelata. Siellä on tosi iso taustaryhmä, jossa on liike-elämän edustajia.
– Kaikki hoitaa oman ruutunsa, Hautala toteaa.
Hän on iloinen siitä, että Pohjanmaalta ja Etelä-Pohjanmaalta on kadonnut suurin seurojen lentiskateus, mitä oli vielä 5–10 vuotta sitten.
– Silloin huipuista kukaan ei millään malttanut luopua. Ehkä tämä tilanne juontaa jo sieltä asti juurensa. Silloin olisi tarvittu yhteistyötä, kun junnutoiminta oli vielä parempaa. Keskenään oli kuitenkin kauheaa kilpailua, kun pelaajat tulivat aikuisikään. Tänä päivänä he saavat valita hyvän joukkueen aika vapaasti. Mennään pelaaja edellä, eikä seura edellä.
JARNO RANTA