Valtuustolta on viety valta Vaasassa – pala palalta valmistelu ja päätöksenteko on sysätty virkamiesten eritasoisille ryhmille. Tämän kaiken on valtuuston enemmistö vuosien saatossa tehnyt ihan itse muokkaamalla hallintosääntöä. Käytäväkeskusteluissa monet valtuutetut harmittelevat sitä, että valtuustossa päätettävät asiat ovat vähentyneet, joskus vastaukset valtuustoaloitteisiin ovat suurin asiakokonaisuus. Nytkin seuraava suunniteltu valtuuston syksyn kokous peruttiin asioiden vähäisyyden vuoksi.
Maanantaina 18.8. valtuuston ainut asia, muodollisten valintojen lisäksi, oli hyvinvointisuunnitelman ja kertomuksen hyväksyminen. Kuntalaisten hyvinvoinnista huolehtiminen on yksi kaupungin tärkeimmistä ja ehkä vaikeimmista tehtävistä. Tällöin me puhumme niistä asioista, jotka ovat jääneet kunnan tehtäväksi sote-uudistuksen jälkeen.
Valtuutettuja asia kyllä kiinnostaa ja monet pitivät hyviä puheenvuoroja, joissa valottivat ongelmakohtia omista näkökulmistaan. Se osoittaa, että valtuutetuilla olisi annettavaa hyvinvointiin liittyvien asioiden konkreettisempaan käsittelyyn, kehittämiseen ja korjaamiseen.
Hyvinvointisuunnitelman ja -kertomuksen tilastollisissa tiedoissa ja koosteissa oli havaittavissa melkoisia puutteita ja paljon täsmentämisen tarvetta. Pääosin puutteiden korjaaminen ja seurannan parantaminen kuuluu tietenkin kh:n alaiselle hyvinvointijaostolle, jonka tehtäväkenttä on jäänyt varsin kapeaksi.
Hyvinvointikertomus tulee valtuuston käsittelyyn kerran vuodessa syksyisin ja sen valmistelua hoidetaan kolmessa (neljässä) seurantaryhmässä keväällä ja syksyllä. Kullakin ryhmällä on omanlainen, pääosin virkamiehistä koostuva taustaryhmänsä. Näihin ryhmiin esitimme valtuutetuille mahdollisuutta osallistua ja siten päästä jo hyvissä ajoin vaikuttamaan tulevan kertomuksen sisältöön. Kyse on valtuutettujen osallistamista kaupungin hyvinvoinnin kehittämiseen. Siksi esitimme mielestämme rakentavan ponsiesityksen.
”Valtuusto esittää toiveenaan, että hyvinvointisuunnitelman lapset, nuoret, työikäiset ja ikäihmisten seurantaryhmien kevään ja syksyn tilaisuuksiin, joissa toimenpiteitä ja haasteiden edistymistä arvioidaan, avattaisiin valtuutetuille mahdollisuus osallistua kyseisiin tilaisuuksiin. Näin valtuuston jäsenet pääsisivät halutessaan jo hyvissä ajoin mukaan työskentelyyn hyvinvointikertomuksessa esiin nousevien haasteiden korjaamiseen. Osallistuminen perustuu kiinnostukseen eikä siitä tarvitse maksaa kokouspalkkiota.”
Valtuutetuista ainoastaan vasemmistoliiton ja SDP:n ryhmät (Tolppasta lukuun ottamatta) näkivät tässä mahdollisuuden osallistaa valtuutettuja seurantatyötön. Kokoomuksen ja vihreiden suunnasta nähtiin seurannan kuuluvan virkakoneistolle, eikä sitä pidä valtuutettujen häiritä. Toisaalta kuviteltiin tilannetta, että koko valtuusto olisi koolla seurantaryhmissä, sen kyllä haluaisin nähdä, ilman kokouspalkkioita.
Vuodesta toiseen tietyt indikaattorit osoittavat, että erityisesti lasten ja nuorten hyvinvointi onkin liian monelle pahoinvointia. Ikäihmisten kohdalla jopa kirjataan tehdyt heikennykset mm. liikuntapalveluissa.
On surullista, että asiat käydään läpi vuosittain, mutta varsinaiset toimenpiteet jäävät vähäisiksi ja korjaukset ovat pääosin tulevan valtuuston budjettikokouksen varassa. Sieltä ei lohtua näihin asioihin ole odotettavissa, mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa tässäkin valtuustossa. Katoaako valtuutetun oma ajattelu valtuustosaliin astuessa ja tilalle tulee ryhmäajattelu?
Harri Moisio (vas.)
kaupunginvaltuutettu
Vaasa