Pohjanmaan hyvinvointialue jakaa satoja tuhansia euroja toimintatukea valtuustoryhmille. Pohjanmaalla rahojen käyttöä ei tällä hetkellä valvo tarkasti mikään viranomainen.
Hyvinvointialueella ajatellaan puolueiden ja Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n valvovan rahoja, mutta viraston mukaan hyvinvointialueen pitää tehdä se itse.
Hyvinvointialueet voivat jakaa lain mukaan valtuustoryhmille avustusta, joka on Pohjanmaalla 6 000 euroa jokaista valtuutettua kohden. Raha on tarkoitettu ryhmien sisäiseen toimintaan ja alueen asukkaiden osallistumisen parantamiseen.
Ryhmien hakemat summat ovat jutun lopussa. Ne vaihtelevat tuhansista euroista lähes 200 000 euroon.
Ryhmiltä ei vaadita kuitteja
Hyvinvointialueen oman ohjeistuksen mukaan toimintarahan käyttämisen pitää olla läpinäkyvää. Ryhmiltä ei kuitenkaan vaadita kuitteja. He merkitsevät rahasummat paperille, jossa on seitsemän kohtaa, kuten palkat tai toimistokulut.
Kun rahankäytöstä ei vaadita tositteita, ryhmät voivat kuitata kohtaan tuhansien tai kymmenien tuhansien eurojen menot ilman selvityksiä.
Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella rahankäyttöä seurataan tarkemmin. Siitä huolimatta uutisoimme 8. maaliskuuta, kuinka eräs aluevaltuutettu käytti tuhansia euroja itsensä hyödyksi ja palkkasi itsensä omaksi sihteerikseen.
Valtiontalouden tarkastusvirasto hämmästelee toimintaa
Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV ihmettelee Pohjanmaan kuitittomuutta.
– Kaikessa valvonnassa pitäisi toteutua täydellinen audit trail eli rahaa täytyy pystyä valvomaan sen lähteestä lopulliseen käyttöön saakka. Rahan käyttäjällä täytyy olla siitä todisteet, kertoo valvontapäällikkö Jonna Carlson VTV:stä.
Todisteiden täytyy olla sellaisia, että niiden avulla voidaan todentaa, että julkisista rahoista tuleva avustus on käytetty ehtojensa mukaan.
– Käytännössä pitää olla jonkin näköinen kirjallinen tai muu mahdollisuus varmentaa, mihin raha on käytetty. Se tarkoittaa kuitteja, sanoo Carlson.
Jos joku kirjoittaa käyttäneensä tietyn rahamäärän johonkin tarkoitukseen, se ei ole vielä todiste.
– Kun VTV valvoo virastojen ja laitosten rahankäyttöä, nimenomaan kuittien ja tositteiden toimittaminen on arkipäiväistä. Niitä vaaditaan toimittamaan hyvinkin tarkkaan. Jos jotain puuttuu, siihen pitää olla vahvat perusteet, Carlson sanoo.
– Jos näitä ei valvota riittävän tarkasti, väärinkäytösriski on ilmeinen.
Rahojen valvojasta on epäselvyyttä
Vaikka hyvinvointialue on antanut ohjeet toimintatuen käyttämisestä ja jakanut rahat, se siirtää vastuun lopullisesta kuittitason valvomisesta puolueille ja Valtiontalouden tarkastusvirastolle.
Hyvinvointialueen tarkastuslautakunta vastaa hallinnon ja talouden tarkastuksesta. Siellä tulkitaan, että toiminta-avustus on tavallaan puoluetukea.
– Valtion tarkastusvirasto käy tarkkaan läpi puolueiden rahoitusta ja toiminta-avustushan menee suoraan puolueille. Viraston kuuluu hoitaa se. Pitää muistaa, ettei tehdä samaa asiaa eri paikoissa eli ensin me tarkastamme ja sitten he tarkastavat, sanoo hyvinvointialueen tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Mikael Gädda (r.).
Hyvinvointialueen hallintojohtajan Linda Jakobsson-Padan mukaan puolueet käyvät rahat läpi kirjanpidossaan.
– Jos tarvitsisimme kuitteja, voisihan niitä pyytää. Emme kuitenkaan vaadi niitä, koska meidän näkemyksemme mukaan taulukon täydentäminen riittää, Pada sanoo.
Eli onko ajatus, että kun raha menee puolueille, niin Valtiontalouden tarkastusvirasto valvoo rahojen käyttöä, Linda Jakobsson-Pada?
– Kyllä, koska heillä on se vastuu. Luotamme myös, että valtuustoryhmät ovat tehneet taulukon totuudenmukaisesti, Pada sanoo.
Virastosta kuitenkin on sanottu, että hyvinvointialueiden pitäisi tarkistaa rahat.
– Ok. En ole kuullut siitä, mutta voi hyvin olla, että ehkä he eivät tarkistakaan niitä. Toisaalta rahat kuuluvat puolueiden toimintaan. Olisi outoa, jos puolueet eivät katsoisi niitä läpi, sanoo Pada.
Valtuusto ihmetteli rahojen käyttöä
Valtiontalouden tarkastusvirastosta sanotaan, että he eivät tarkista hyvinvointialueiden valtuustoryhmiä, vaan poliittisten puolueiden piirejä.
– Hyvinvointialueet ovat itse määrittäneet valtionavustuksen myöntämisen ehdot ja perusteet. Lain mukaan hyvinvointialueen pitää katsoa, että tuki on käytetty ehtojen mukaan, Carlson sanoo.
Virasto tarkastaa sen sijaan puoluetukea.
– Meillä on siihen suora tarkastusoikeus ja käymme sen läpi valvonnassamme, mutta valtuustotuki on aivan eri asia, Carlson sanoo.
Eri maakunnissa olevat valtuustoryhmät eivät välttämättä kuulu puolueisiin, vaan voivat olla toisentyyppisiä. Raha ei siis välttämättä kulje ollenkaan puolueiden piirien kautta.
– Emmehän me katso niitä välttämättä lainkaan, vaan hyvinvointialueella pitää olla tiedossa, kenelle he sitä rahaa maksavat ja miten se käytetään, sanoo Carlson.
Toimintatuen käyttäminen voi jatkossa muuttua Pohjanmaalla. Hyvinvointialueen aluevaltuutetut sanoivat viime kokouksessaan haluavansa tietää, mitä eri ryhmät tekevät avustuksellaan.
Asia tulee seuraavaan tarkastuslautakunnan kokoukseen. Sen esityslistan teksti on kertausta aiemmista ohjeista eikä siinä ole mainintaa valvonnan tiukentamisesta.
Hallintojohtaja Pada kertoo, että lautakunnassa mietitään, onko prosessia tarve muuttaa.
Tuet vaihtelevat jyrkästi ryhmän koon mukaan
Haettavien summien suuruus vaihtelee ryhmän koon mukaan.
RKP:n 32-henkinen ryhmä haki ensimmäisellä kierroksella 96 000 euroa ja myöhemmin heillä on mahdollisuus hakea sama summa uudelleen. Ryhmä voi hakea 192 000 euroa joka vuosi.
Kahdeksan sosiaalidemokraattia haki 48 000 euroa.
Kokoomuksen kuuden hengen ryhmä haki 36 000 euroa.
Kaksi keskustalaista haki 12 000 euroa.
Vihreä valtuutettu haki 6 000 euroa ja lisäksi 4 000 euron ryhmätukea. Hyvinvointialueen ohjeistuksessa ei kuitenkaan ole mainittu 4 000 euron ryhmätukea.
Yksi vasemmiston edustaja haki 3 000 euroa eli vain puolta siitä, mihin on oikeutettu.
Useimmilla ryhmillä suurin menoerä ovat palkat. RKP käytti palkkoihin viime vuonna 50 200 euroa ja käyttäisi tänä vuonna 30 625 euroa.
Kristillisdemokraattien tai perussuomalaisten hakemusta ei ollut papereissa, jotka hyvinvointialue toimitti Ilkka-Pohjalaiselle.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Gädda pitää hyvänä, että tuen avulla kuntalaisille tiedotetaan uudesta hyvinvointialueesta. Myöhemmin hän pienentäisi avustusta.
– Jos valtiontaloutta tervehdytetään, niin eikö se koske kaikkia. Eihän se näin voi olla, että pelkästään hoidosta säästetään, vaan säästöt pitää käydä läpi koko linjan.