Ulkoministeri Elina Valtosen (kok.) mukaan Naton ulkoministerikokouksessa käytiin lämminhenkistä ja suorapuheista keskustelua.
Kokous järjestettiin keskellä tilannetta, jossa Yhdysvallat on toistuvasti haastanut Eurooppaa. Viimeisin esimerkki tästä on Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin keskiviikkona asettamat kovat tullit EU:lle.
Tästä huolimatta Valtosen mukaan kokous sujui hyvissä tunnelmissa.
– Kyllä siitä vähän vitsiäkin heitettiin, että jos asetat tulleja ja saat laman aikaiseksi, niin on helpompi päästä (Yhdysvaltain ajamaan) viiden prosentin puolustusmenotavoitteeseen suhteessa bruttokansantuotteeseen, kun bruttokansantuote laskee, Valtonen sanoi ensimmäisen kokouspäivän jälkeen.
Valtosen mukaan Yhdysvallat on sitoutunut Natoon.
– Meillä ei ole hetken epäilystä siitä, että Yhdysvallat ei olisi sitoutunut Natoon, vaan päinvastoin. Ja se toive, että Eurooppa tekee enemmän oman puolustuksensa eteen, tämähän on ollut Suomen toive myös pitkään, Valtonen sanoi.
Rubio vakuutti Trumpin olevan sitoutunut Natoon
Yhdysvaltain sitoutumista Natoon vakuutti myös kokoukseen ensimmäistä kertaa osallistunut Yhdysvaltain ulkoministeri Marco Rubio. Hänen mukaansa Yhdysvallat on aktiivinen osa sotilasliitto Natoa eikä myöskään Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ei ole Natoa vastaan, vaan sellaista Natoa vastaan, jossa ei ole kyvykkyyttä täyttää vaatimuksia.
– Osa tästä hysteriasta, jota olen nähnyt niin globaalissa kuin yhdysvaltalaisessa mediassa, on perusteetonta, Rubio sanoi viitaten keskusteluun Yhdysvaltojen vetäytymisestä Natosta.
Rubio sanoi toivovansa, että Nato-maat saavat aikaan realistisen suunnitelman siitä, miten jäsenmaat voivat nostaa puolustusmenojaan viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Rubion lausunnot olivat selkeästi sovittelevampia kuin Yhdysvaltain puolustusministeri Pete Hegsethin kommentit Naton helmikuun huippukokouksessa.
Hegsethin kommentit antoivat tuolloin kylmänä suihkun Yhdysvaltain liittolaisille. Hän muun muassa sanoi, että Yhdysvaltain on keskityttävä jatkossa omaan puolustukseensa ja että Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole realistinen tavoite. Hän myös sanoi, että Yhdysvaltain joukkoja ei lähetetä Ukrainaan osana mitään turvatakuita.
Valtoselta kysyttiin, onko jokin muuttunut Yhdysvaltain ja Euroopan väleissä suhteessa helmikuuhun.
– Olemme vähemmän yllättyneitä tästä Yhdysvaltain sävystä ja uusista avauksista joita on tullut, Valtonen sanoi.
Valtosen mukaan kokemus on, että Yhdysvalloissa kuunnellaan kyllä Euroopan viestejä. Esimerkkinä hän mainitsi Suomen presidentin Alexander Stubbin viime viikon vierailun Yhdysvalloissa.
Tanska ja USA keskustelivat Grönlannista
Jännitteitä Euroopan ja Yhdysvaltain välille ovat luoneet myös Trumpin esittämät vaatimukset Grönlannin haltuunotosta.
Tanskan ulkoministeri Lars Lökke Rasmussen ja Rubio tapasivatkin kokouksen yhteydessä ja keskustelivat Grönlannista.
Rasmussen kommentoi asiaa lehdistötilaisuudella toteamalla, että Tanskan kritiikki Trumpin Grönlanti-kommentteja kohtaan "tuli kuulluksi".
Rasmussen ei tarkemmin avannut, miten Rubio asiaan suhtautui. Rasmussenin mukaan Trumpin lausunnot Grönlannista ovat haastaneet Tanskan suvereniteettia eivätkä ole kestäviä.
Puolustusmenotavoite keskusteluissa
Ulkoministerit valmistelivat kokouksessa myös Naton kesäkuun huippukokousta Haagissa, jossa tarkoituksena on sopia Nato-maiden puolustusmenotavoitteen nostosta.
Mistään tarkoista prosenttimääristä koskien puolustusmäärärahojen nostoa ei ole vielä sovittu, vaan virkamieslähteiden mukaan keskustelut ovat vielä hyvin auki. Myös Suomen kanta siihen, mille tasolle Naton puolustusmenotavoite tulisi korottaa, linjataan erikseen ennen Haagin huippukokousta.
Vaikka Yhdysvallat on vaatinut Euroopan maita nostamaan puolustusmenojaan jopa viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta, jota voi pitää hyvin kunnianhimoisena tavoitteena. Tällä hetkellä 32 jäsenmaasta vain 23 pääsee edes kahteen prosenttiin.
Naton pääsihteeri Mark Rutte on väläytellyt yli kolmen prosentin tasoa.
Suomi ilmoitti aiemmin tällä viikolla nostavansa puolustusmäärärahojen tason vähintään kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2029 mennessä.
Suomi sai kiitosta
Valtosen mukaan Suomen päätöstä nostaa puolustusmenot kolmeen prosenttiin bruttokansantuotteesta kiiteltiin Natossa. Hän huomautti, ettei Suomen laskelmissa ole mukana yleisen asevelvollisuuden aiheuttamat menot.
Valtosen mukaan Suomi haluaa pitää asevelvollisuuden kuluja esillä, koska kyse on keskeisestä osasta Suomen puolustuskykyä. Naton nykyinen laskentamalli puolustusmenoista on kuitenkin hänen mukaansa oikea eikä Suomi aio saada asevelvollisuuden kuluja sisällytettyä siihen.
– Sanoisin, että noin isossa kuvassa on Suomen intressi, että Nato-laskentakaavaan luetaan mukaan sellaiset sotilaalliset suorituskyvyt, jotka Nato on yhdenmukaisesti määritellyt mukaan kollektiiviseen puolustukseen ja pelotteeseen, Valtonen sanoi.
Mukaan ei siis laskettaisi esimerkiksi jonkin maan rauhanturvaajia jossakin päin maailmaa, koska ne eivät suoraan vaikuta liittokunnan turvallisuuteen.
Valtonen ei kommentoinut, ovatko jotkin jäsenmaat esittäneet tällaista.