EU:n täytyy arvioida lisäpakotteita, jos laittomuudet Lähi-idässä eivät pääty, sanoo ulkoministeri Elina Valtonen (kok.). Hän kommentoi asiaa medialle EU-maiden ulkoministerien kokouksen yhteydessä Luxemburgissa.
– Tässä mielipiteet jakautuvat. Mutta viesti on kyllä aika vahvasti jo se, että kyllä meillä pitää olla selkeästi toimia Israelia vastaan. Varsinkin, jos tämä eskalaatio tästä etenee eikä pääty, Valtonen sanoi.
Tilanne Lähi-idässä kärjistyi jälleen viikonloppuna. YK:n rauhanturvaoperaatio Unifil kertoi muun muassa, että Israel tunkeutui rauhanturvaajien asemiin Etelä-Libanonissa ja on estänyt rauhanturvaajien liikkumista alueella.
Suomalaiset rauhanturvaajat ovat toistaiseksi olleet turvassa Libanonissa. Valtosen mukaan myös on mahdotonta sanoa tarkasti, missä tilanteessa suomalaisia rauhanturvaajia pitäisi kutsua kotiin.
Hänen mukaansa rauhanturvaajat eivät voi silti olla hengenvaarassa. Samaan aikaan alue ei olisi hänen mukaansa edes nykyisessä tasapainotilassa, jos YK:n operaatiota ei olisi.
Paljon on kiinni myös YK:sta, joka operaatiota johtaa.
Suomi haluaisi keskustelun kaupasta
Suomi on Valtosen mukaan peräänkuuluttanut EU–Israel-assosiaationeuvoston kutsumista koolle. Assosiaatiosopimus on oikeusperusta EU:n ja Israelin välisille kauppasuhteille.
Sopimuksessa edellytetään ihmisoikeuksien kunnioittamista, mutta Valtosen mukaan kyse tuskin olisi heti kaiken vapaakaupan lakkauttamisesta.
– Erityisesti sitä voisi harkita tiettyjen tuotteiden, tiettyjen asioiden kohdalla.
Osa maista on nostanut esille esimerkiksi Israeliin kohdistuvan aseviennin. Suomi äänesti jo keväällä YK:n ihmisoikeusneuvoston päätöslauselmasta, jonka mukaan epäilyt aseiden käyttämisestä ihmisoikeusrikkomuksiin estävät niiden toimittamisen.
Valtonen myös arvioi, että osassa jäsenmaita kannat Israelin toimintaa kohtaan ovat viime viikkoina muuttuneet aiempaa kriittisemmiksi.
Borrell: Liian hidasta
Vielä kokouksen alkaessa ei jäänyt epäselväksi, että tietyt Lähi-idän politiikkaan liittyvät poterot ovat EU-mailla yhä näkyvissä. Näin siitä huolimatta, että EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja Josep Borrell julkaisi sunnuntaina lausunnon, jossa Israelia pyydettiin lopettamaan hyökkäykset Unifilia kohtaan.
Borrell kommentoi lausunnon synnyttämistä saapuessaan kokoukseen.
– Kestää liian kauan sanoa jotain, mikä on aivan ilmeistä. On aivan selvää, että meidän pitäisi vastustaa Israelin hyökkäyksiä Unifiliä kohtaan. Varsinkin, koska meidän sotilaitamme on siellä, Borrell sanoi.
Borrellin mukaan kaikki 27 jäsenmaata hyväksyivät silti sunnuntaina tuntien keskustelun päätteeksi, että Israelia pyydetään lopettamaan hyökkäykset Unifilia kohtaan.
Useat EU-alueen ulkoministerit toistivat saapuessaan, että iskuja YK:n rauhanturvaajia kohtaan ei voi hyväksyä. Näin sanoi esimerkiksi Itävallan ulkoministeri Alexander Schallenberg. Itävalta lukeutuu unionin sisällä maihin, jotka useimmiten suhtautuvat ymmärtäväisesti Israelin toimintaan.
Hän kertoi Itävallan ottaneen asiasta yhteyttä Israeliin.
Hollannin ulkoministeri Caspar Veldkamp kertoi soittaneensa sunnuntaina henkilökohtaisesti Israelin ulkoministerille Israel Katzille.
– Ilmaisin, että tätä ei voi hyväksyä ja tämän täytyy loppua. Ja tämä tulisi tutkia niin pian kuin mahdollista, hän sanoi.