Ulkoministeri Elina Valtonen (kok.) ei torstaina suostunut suoraan tuomitsemaan Yhdysvaltojen hallinnon toimia Venezuelassa ja puheita Grönlannin haltuun ottamisesta. Valtonen väisteli kysymystä, kun häneltä tiedusteltiin asiasta tiedotustilaisuudessa ulkoasiainvaliokunnan kokouksen jälkeen.
Ministeriltä kysyttiin myös, olivatko Yhdysvaltojen toimet Venezuelassa kansainvälisen oikeuden vastaisia.
– Olemme seuranneet Euroopan unionina tätä Yhdysvaltain viime päivien operaatiota Venezuelassa. Olemme yksituumaisia siinä, että kaikessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan toiminnassa tulee noudattaa kansainvälistä oikeutta, Valtonen sanoi.
Grönlannin osalta Valtonen totesi, ettei näköpiirissä ole minkäänlaista sotilaallista interventiota eikä sellaiseen varauduta. Ministerin mukaan Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin puheet Grönlannin haltuunotosta pitää silti ottaa tosissaan.
Hän ei näe, että Suomen ja Yhdysvaltojen jäänmurtajayhteistyöhön vaikuttaisi, jos Yhdysvallat vastoin Tanskan tahtoa ottaisi Grönlannin haltuunsa.
– En näe, että tällä on siihen minkäänlaista vaikutusta. On tärkeää, että me kykenemme osana liittokuntaa paitsi jakamaan suorituskykyjämme, toki tekemään myös teollista yhteistyötä, Valtonen vastasi, kun häneltä kysyttiin asiasta.
Etupiiriajattelu Suomen politiikan vastaista
Eduskunnan ulkoasiainvaliokunta piti torstaina ylimääräisen kokouksen, jossa keskusteltiin Grönlannin tilanteesta, Venezuelasta sekä Itämeren turvallisuudesta. Valtonen oli valiokunnan kokouksessa kuultavana.
Hän kertoi, että valiokunnassa käytiin laaja keskustelu siitä, miten viimeaikaiset tapahtumat vaikuttavat Suomen ja Yhdysvaltojen suhteeseen. Valtosen mukaan Yhdysvaltojen kansallisten intressien ajaminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa lähestyy jopa etupiiriajattelua.
– Etupiiriajattelu kauttaaltaan on täysin Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan vastaista ajattelua, Valtonen sanoi.
Ministerin mukaan Suomen keskeinen viesti Yhdysvaltojen suuntaan on, että vahvimman oikeus ei pidemmällä aikavälillä ole edes vahvimman etu.
Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) sanoi, ettei valiokunnassa keskusteltu suomettumisesta.
– Yleinen toivomus ja odotus on, että mahdollisimman selvästi todetaan, jos joku maa toimii kansainvälisen oikeuden vastaisesti, ja toisaalta haetaan niitä keinoja, joilla siihen voidaan oikaisevasti puuttua, Koskinen vastasi asiasta kysyttäessä.
Ukrainan turvajärjestelymallit "työn alla"
Valiokunta sai myös katsauksen Ukrainan rauhanneuvotteluiden tilanteesta ja aiemmin viikolla käydystä Pariisin kokouksesta.
– Suomen osalta mahdolliset mallit, joilla osallistuttaisiin Ukrainan turvajärjestelyihin rauhansopimuksen kautta, ovat työn alla, Koskinen sanoi.
Hänen mukaansa Suomi ei voi kuitenkaan sitoutua maajoukkolupauksiin Britannian ja Ranskan tapaan.
– Suomi on periaatteessa valmis osallistumaan, mutta tietysti niissä muodoissa pitää ottaa huomioon se, että meillä on laaja alue ja itäraja vastattavana, Koskinen sanoi.
Hän lisäsi, että asiaan palataan varmasti useasti kevään mittaan.
Valiokunta sai myös selvityksen Suomenlahden uudenvuoden kaapelirikkojen tutkinnasta. Koskisen mukaan on tärkeää, että Naton merivalvonnan tehostamiseen ja kriittisen vedenalaisen infrastruktuurin turvaamiseen keskittyvä Baltic Sentry -hanke ja tehostettu viranomaisyhteistyö yli rajojen jatkuu.
